Linkkujalan kuulumisia! Käytiin ellillä, Pongo sai Carthropen-pistoksia kesäkuussa 4 kappaletta viikon välein ja kävi Hoida Häntä -Emmillä akupunktiossa. Ei enää nouse jäykästi, mutta ontuu edelleen. Suositukset ortopedisissa vanhan koiran vaivoissa Keski-Suomen Eläinklinikka. Saimme sieltä hyvää palvelua, joka huomioi hyvin juuri meidän tarpeet.
Lenkit on lyhentyneet huomattavasti, eikä Pongo juuri halua lähteä pihasta pois. Minun luona ollessani saan sen kuitenkin namipussin kanssa houkuteltua lenkille. Se tykkäisi myös mennä johonkin risteykseen katselemaan autoja ja ohikulkijoita pitkäksi aikaa.
Edelleen on elämäniloa ja pilkettä silmäkulmassa. Tuleva talvi ja kylmä ilma huolettaa. Jatkamme todennäköisesti koiran tutkimista talvea kohden, nyt on hengähdetty hetki.
Ostin Pongolle polkupyörän perään koirakärryn ja ollaan käytetty sitä kärryllä lenkillä. Näin ei joka kerta tarvitse hypyttää sitä autoon. Vähän se vinkuu kyydissä, mutta pysyy ihan hyvin paikallaan ja tykkää katsella. Vähän pyöräily sitä kiihdyttää kun on tottunut juoksemaan vieressä.
![]() |
Päivä kerrallaan.
Pikkuhiljaa ollaan totuttu arkeen, jossa ei ole enää treenejä, ei viikonloppuja joissa on kisoja tai kesän koiratapahtumia. Vähän on ontto olo. Mua haastateltiin SCY:n lehteen ja jotenkin nousi tippa linssiin. Ei ne palkinnot, mitalit tai muut oikein merkitse mitään. Mutta koiraharrastus oli vaan niin hauskaa ja mukavaa. Ja tehtiin yhdessä Pongon kanssa. Se on niin rakas, että sydäntä kivistää.