perjantai 10. huhtikuuta 2015

Rallyn kenraaliharjoitus

Torstai-iltana meillä oli rallytokovalmennus eli tälläkertaa se meni kenraaliharjoituksesta kisoja varten. Lauantaina virallinen startti ekaa kertaa kotihallissa! Mua ei oikeastaan edes jännittänyt valkassa tälläkertaa, mua alko sattumaan mahaan ja keskityin lähinnä siihen mahakipuun. Oli kyllä aika ärsyttävää, kun olis viikon tärkein treenikerta - The Kenraaliharkka - ja mua alkaa sattumaan mahaan. Ei auttanut kun vaan miettiä rataa.

Rata oli ihan kiva, houkutuksena nakkikuppi sekä Pongon oma superkarvalelu. Houkutusten Highwaylla todettiin tuo karvalelu kaikista pahimmaksi houkutukseksi, joten laitettiin se sitten radalle. Radalla Pongo tuijotteli sitä, nakkikuppia se ei edes huomannut. Omat lelut radalla on muutenkin pahoja, mutta hyvin se pystyi pitämään puikkonsa erossa lelusta. Juosten pujottelu edestakaisin oli myös radalla, meille se nyt ei oikeastaan ole ongelma, vaikka pientä haahuilua siellä näkyi. Vaikein kyltti oli varmaan seinää vasten istu-käännös oikealle-istu, koska seinä ällötti Pongoa.

Oma piirtämä hahmotelma radasta

Radalla Pongo oli ensin vähän muissa maailmoissa, se rupesi heti taas haistelemaan kuten viime valmennuksessa. Ekalla kerralla sisääntullessa lähtökyltti sujui tosi hyvin, mutta pyörähdyksessä itse ohjasin epäselvästi (mua pelotti että se menee nakkikupille) ja se alkoi vaan haistelemaan, joten vein koiran suoriltaan pois ja toin takaisin lähtöön. Nyt olin topakkana ja vaadin siltä työskentelyä, vaikka juoksunarttu ja kaikki ihanat shelttitytöt haisikin vastakkaisella kentällä, en sietänyt yhtään haistelua. Ennen ne eivät ole olleet noin paha häiriö, mutta viime ja tällä kertaa Pongo otti niistä kovasti häiriötä. Nyt vaan komensin sen joka kerta kun se haisteli niin takaisin töihin ja tämä toimi aika hyvin - toki hirveää rääkymistä välillä oli mun osalta, mutta koira pysyi paremmin hanskassa mitä viime valmennuksessa, jossa jouduin keskeyttämään. Lisäksi aina heti komentamisen jälkeen pääsin itse oikeaan mielialaan, eli komentaminen tai äksyily ei jäänyt itselläni päälle, vaan olin "nyt sivu, VAU!", joten homma toimi. Päästiin rata kuitenkin loppuun! Lisäksi musta se haisteli aina niissä kohdissa kun oli vaikeaa ja se oli epävarma, mutta kun oli helppoja kylttejä ja homma sujui, se oli tosi hieno. Toinen rata meni oikeastaan nautiskellessa, vaikka kentälle tullessa kohdattiin mm. bullterrieriuros ja Pongo oli muutenkin muissa maailmoissa, mietinkin jo, että mitähän tästä tulee. Kentälle se kokosi itsensä ja saatiinkin superkiva suoritus sitten. Shelttien vuoro loppuikin juuri sopivasti ennen meidän toista radallemenoa, eli häiriö pienentyi huomattavasti.


Näillä mielin kohti lauantain virallisia kisoja. Toivon vaan, että Pongo ei haistelisi radalla ilmaa kuten videolla, koska sillon se on kaikista vaikein saada takaisin töihin. Toisaalta kisojen aikana kukaan ei viereisellä kentällä aksaa eikä paikalla ole juoksunarttuja. En tiedä miksi se otti noin paljon häiriötä, koska normaalisti se ei ota, joskus ollaan rallyilty yhtä aikaa kentällä juoksu-Pirjon (spiz) kanssa, eikä se ole ottanut siitä yhtään häiriötä. Nyt toisaalta se oli kuitenkin sopivassa vireessä, ei yli- eikä alivireessä ja homma parhaimmillaan pelasi tosi hyvin.

Tänään perjantaina hölläillään ja pidetään vapari, ladataan akkuja huomista varten ja lauantaiaamuna sitten kympiltä alkaa meidän luokka. Mennään tekemään niin hyvä suoritus kun osataan, jospa saataisiin edes joku pätkä omalla tasolla suoritettua. Toisaalta mieli kolkuttelee "pakko saada 100p kun on kotikenttä" ja toivon, että pystyn pitämään oman mielen ja voitontahdon kurissa, vaikka kentän pitäisikin olla helpompi ja pystyn olemaan hirveästi jännittämättä. Eilen illalla kun Julian mentaalivalmennuskin meni sivu suun, mutta hän järjestää ilmeisesti uusintakerran, jospa minäkin pääsisin mukaan. Se voisi helpottaa meidän kisaamista jatkossa. Nyt toisaalta treenin jälkeen oli aika levollinen olo, ajattelin vain, että mennään tekemään niin hyvin kun osataan ja pystytään, toivottavasti se riittää. Jos menee plörinäksi, sitten menee. Tuleehan niitä kisoja. Toivottavasti lauantaiaamuna lähtökarsinassa on sama fiilis. :D


4 kommenttia:

  1. Hyvinhän se näyttää menevän - otatte vain hyvän mielen mukaanne, niin hyvin se sujuu! :-) Tsemppiä koitokseen, jäämme innolla odottamaan miten teidän käy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaimmillaan se on kyllä hyvä, mutta jos homma menee haahuiluksi niin sit on vaikeaa... Täytyy yrittää pitää itse pakka kasassa :)

      Poista
  2. Tsempit. Ite jännitän kanssa meidän tulossa olevia möllejä. Eka kerta kun "kisaan" uroksen kanssa ja voi olla just noiden haisteluiden takia vaikeaa. Aludta asti olen pyrkinyt pitämään linjan ettei treeneissä nuuskita mutta saapa nähdä. Hyvää kisafiilistä teille!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä ja teille tsempit kanssa möllikisoihin! Mä oon liikaa lepsunut tosta nuuhkimisesta, mutta tekeminen on parantunut kun se ei ole enää sallittua ja siitä tulee selkeä kielto. :)

      Poista