sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Minusta tuli agilitykouluttaja!

Ilmottauduin mukaan Pop Dogin järkkäämään agilityohjaajakoulutukseen eiliselle, jossa siis meistä koulutettiin tulevia aksan alkeiskurssien tms vetäjiä. Koko päivä alkoi ensin meidän kaikkien esittelyllä toisillemme ja mukana oli mulle paljon uusia naamoja sekä myös paljon junnuohjaajia, hienoa! Sitten meille luennoitiin paljon agilityn perusteista ja tärkeistä seikoista miten saa maksoimoitua koiran oppimisen. Ja että me olemme opettamassa koirien omistajia kouluttamaan omia koiriansa, emme niinkään opettamassa koiria. 



Kuva (c)Karo S
Käytiin luennolla mm. sellaisia juttuja kuin vaikka agilityn ohjauskeinot, alkaen liikkeestä ja sijainnistä päättyen ääneen tärkeysjärjestyksessä. Pohdittiin yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä, molempien omat työt. Aika paljon käytiin koiran oikeaa toiminta-aluetta läpi, joka siis on oppimisen perusta. Liian rauhallisessa tai ylikiihtyneessä mielentilassa oleva koira ei opi, joten käytiin läpi miten saadaan koiran mielentila muutettua, miten palkkaamalla voidaan nostattaa tai rauhoittaa. 

Mitä keinoja on vireen nostatukseen/laskemiseen? Lelut, äänen sävyt, kosketus, ohjaajan mielentila... Sekä tietty miksi vire nousee ja miten voidaan yleistää koira toimimaan erilaisissa viretiloissa. Erittäin hyvää asiaa myös oman koiran koulutukseen! Käytiin läpi mitä tehdään jos tulee virhe radalla/treeneissä, miten reagoidaan tai miten ei reagoida, erilaisien ohjaajien tapoja.

Julia kertoi meille hänen suosimasta opetustavasta operantti ehdollistaminen; positiivinen vahviste, tuottaa nopeiten ja varmimmin tulosta. Siinä palkkio vs houkuttelu, miten palkkio on palkka tehdyn työn jälkeen ja houkuttelu lahjus, toimii vain niin kauan kun houkutus on näkyvillä. Tärkeänä tässä opetustavassa on target, alusta johon palkkio siis laitetaan. Väärin tekemistä ei huomioida, palkkion mahdollisuus vain poistuu. Tärkeänä tässä toistojen määrä hyvällä vireellä nopeasti, 12krt/min ja 80% oikein niin vaikeutus, 2. mokalla helpotetaan ja/tai peli poikki. Yksi tärkeimmistä asioista agilityssä ei on ehdoton ei, eli sitä ei käytetä. Se kuuluu vain tilanteisiin jota ei saa ikinä tapahtua, esim. pureminen tms pahat tavat. 

Sen jälkeen koitettiin omien koirien kanssa (mulle henkisesti inhottava paikka, joka paikassa koiria ja mä en voi luottaa omaani enkä varsinkaan muiden koiriin) alkuverryttelyjä, juoksemisia, kieputteluja ja muita. Tästä hyviä alkuverkkavinkkejä myös itselleni! Testattiin erilaisia alkuverkan ja ohjauskuvioiden yhdistelmiä, eli miten juostaan koiran kanssa ja tehdään vaikkapa valssi vain ilman estettä. Sitten koitettiin pari simppeliä esteharjoitetta koirien kanssa ja omat koirat pissatuksen kautta autoon.


Saatiin nähdä eläviä esimerkkejä noista koulutustavoista, mitä luennolla käytiin. Koiria, jotka ei ole koskaan ennen käyneet hallissa, miten ne voivat reagoida kun tulevat junnuohjaajiensa kanssa ensimmäistä kertaa treenaamaan. Pelokas koira tai ylikiihtynyt koira, molemmat nähtiin ja miten niitä voitaisiin saada toimimaan ja miten niiden kanssa aloitetaan. Miten koira voidaan saada rauhoittumaan ja syömään sitä namia, edes hetki. Lisäksi sitten meillä oli ihan vain opetustapoja, miten ne suoritetaan käytännössä, esim. este ekaa kertaa, putki ekaa kertaa, targetin opetus...



Kaikenkaikkiaan erittäin antoista päivä ja ehdottomasti odotan innolla tulevien alkeiskurssilaisten opettamista! Itse olen opettanut Pongon eri tavoilla agilityn alkeisiin, mutta mielestäni nämä ovat hyviä tapoja ja loogisia opettaa. Nyt vain tarvitsen enää itelleni pennun mille aloittaa agilityn alkeista opetus! Vitsi. Jotenkin ajatuksena vähän jännittää mennä opettamaan uusia aksaajia, mutta eiköhän se siitä kun käy vähän katsomassa meininkiä, että miten se tulee sujumaan. Paljon on tullut neuvottua erityisesti toko/rallypuolella treeniporukassa puolin sekä toisin, joten ihan kylmiltään ei tarvitse mennä onneksi opettamaan.


Koitettiin vielä päivän päätteeksi vähän rallyjuttuja, kun kerta sinne asti oli tullut raahauduttua koiran kanssa. Tehtiin radanpätkää ensin ihan normaalisti ja seuraavaksi juosten koko rata - yllätyin positiivisesti tuloksesta! Koira olikin aika hieno. Mitä huomiota pitää nyt kiinnittää: eteentulossa on edelleen apuaskel kun tulen liikkeestä siihen, se pitää opetella tekemään ilman apuaskelta. Tulee varmaan niin luonnostaan koko askel. Sen lisäksi oikeat käskysanat, eteentulot menee ihan pieleen kun käsken sanomalla "sivu" enkä "liki"... Idiootti omistaja. Koiraan olin kyllä tyytyväinen! Karolle kiitos videosta.




Tämmöstä menoa siis eiliseltä. Tänään on popparien yhteistokoharkka, jonne mennään jotain säätämään.. En tiiä pitäiskö ton Pongon kanssa vaan ottaa jotain vähän rallyjuttua vai välillä vähän irtoamistakin ohjaajan sivulta (ruutu, hyppy, nouto) tai sitten vaan harjoitellaan meille vaikeita käännöksiä ja eteentuloja. Hmm.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti