keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Takapakkia jälleen keinun suhteen...

Tänään agilitytreeneissä sitten ja ei kovin hyvin mennyt.. Ensin jotain A-esteen kontaktiharjoitusta, joka meni ihan hyvin ja ei siitä suurempaa kerrottavaa. Ihan hyvinhän se meni, kun kyseessä A-este ja jotain ohjauskuviota, millä ei sen suurempaa merkitystä.

Sitten alettiin vääntämään keinua ja eihän siitä tullut vaihteeksi yhtään mitään. Ekan kerran meni joo keinulle ja sen jälkeen palautui kivasti leikkimään. Toisella kerralla jökkäsi jo kauas, ei suostunut tulemaan keinun lähellekkään, pari kertaa sai sen syömään namin sieltä keinun päältä. Muuten sitten jökitti kaukana. Kävi välissä häkissä (ei palkattu mitenkään, vietiin vaan pois) ja sitten takasin ja sama homma. Irvisteli ja oli kyllä vaihteeksi "traumatisoitunut".


Alkaa pikkuhiljaa nää tavoitteet agilityn suhteen kyllä mun päässä vaihtumaan. Ei tästä vaan tuu yhtään mitään ton keinun kanssa, samat traumat alkaa puskemaan mitä aikaisemmin ja maanantainahan se meni ihan hienosti sen kasvattajan kanssa treenatessa. Nyt sitten taas tuli joku elämää suurempi ongelma keinun suhteen ja nyt se varsinkin pääsi niskan päälle, kun luovutin ja ei tarvinnut mennä keinua ollenkaan. En tiedä oliko parempi antaa sen olla menemättä ollenkaan vai kiskoa väkisin se sitten sinne keinulle. Ei noissa treeneissä nyt kuitenkaan ole meidän menemiseen aikaa 45 minuuttia, että namilla houkuttelemalla sen sinne saisi....


Me ei kyllä ikinä päästä kisaamaan jos toi koira ei pääse yli noista traumoistansa. Sitten kun se rupeaa siinä keinulla pelleilemään ja irvistelemään ja on niin ahdistunutta taas, niin tottakai mulla nousee itelläni tunteet pintaan ja oon ihan itekkin siinä ahdistunut, niin kaippa se koirakin sitten on. Ehkä taas pitää laittaa tää keinu pannaan kolmeksi kuukaudeksi ja katsoa uudestaan.. hohhoijjaa...

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Hiljaa hyvää tulee

Käytiin ottamassa näin maanantaiaamuna aksailua kahden kesken kasvattajan kanssa. Tavoitteena oli treenata siis keinua ja keppejä, sekä otettiin radanpätkä. Lisäksi kasvattaja treeni agissa kaksi sen koiraa (Pongon veli sekä puolipikkusisko) ja tokoili Pongon emän kanssa. :-)

Keinu meni ihan samallailla miten on nyt mennyt ennenkin, eli pientä "traumatisoitumista" ja epävarmuutta, kuitenkaan oikeastioikeasti ei sitä pelkää, eli palautui hyvin leikkimään keinun jälkeen ja suostui siihen kuitenkin tulemaan. Eiköhän se vaadi vaan vähän treenimistä ja sen oppimista vaan, kyllä se sieltä pikkuhiljaa tulee. :-) Innoissaan ainakin leikki keinuilun jälkeen, eli mitään kovin pahoja traumoja ei siitä voinut saada. Pikkuhiljaa... Tää meillä on kynnyksenä vaan sen kisaamisen suhteen. 


Kepit meni hyvin ja osas ne, mentiin ilman verkkoja, paitsi alussa ja lopussa verkot varmistuksen vuoksi. Pari kertaa sekosi (tai ei jaksanut keskittyä) väleissä, muuten meni hyvin. Enää vaan vauhtia siihen hommaan niin kepitkin alkaa olee valmiit! Tai multa se piipittäminen pois, pitää hokea äijämäisesti kepikepikepikepi. :-D


Radalla sitten oli vielä epävarmuutta ja hakemista, eli mun epävarmuus taitaa heijastua Pongoon ja lähden liikaa viilaamaan pilkkua. Lisäksi se keinu tais vielä vähän takaraivossa sitä mietityttää, siksi esim. puomi oli taas hankala. Lisäksi oli yksi vaikea estekuvio, eli Pongo ei hakeudu tarpeeksi mun käteen. Ongelmia on siis meillä tässä yleinen epävarmuus mulla sekä koiralla, sekä mun turhat huutelut (edelleen) ja piipitys. Mun pitää alkaa äijäilemään. Lisäksi radalle pitäisi saada yhä enemmän vauhtia ja mun keskittyä olemaan korjailemaan jotain estesekoiluita kesken radan. No, näillä eväillä sitten lähdetään treenimään jatkossa!




keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Valssi, takaaleikkaus & sokkari

Tänään agilityssä siis oli esterata, joka mentiin kolmesti. Ensin valssaten, sitten takaaleikaten ja lopuksi eli viimeiseksi sokkarein/mäkelöin. Kyseessä oli ihan hauska rata! Siinä oli siis kuusi estettä ja kaksi putkea, ja siinä vain vaihdeltiin menemistapaa. Neljä estettä oli suorassa linjassa ja kaksi sitten keskellä rataa, ja niitä vain sitten mentiin, ensin kaksi takaa, sitten kauempana olevalle, ja sitten taas kaksi takaa ja putkeen. Note to self: lataa agilityratojen teko-ohjelma.

Pongo oli valssatessa ihan hyvä, mutta meinasi haahuilla taas omille teillensä. Sain sen kuitenkin menemään. Takaaleikkaukset sujui tosi hyvin ja menikin lähinnä nauraessa, kun Pongo meni niin innokkaasti ja hyvin. "Ihankun olisit vaan sormia napsutellut ja se ois mennyt" näin kommentoi meidän menoa ryhmäläiskaveri. Siltä se tuntuikin, Pongo on aina ollut musta takaaleikatessa aika hyv.


Sokkarit oli vaikempia, koira oli väsy ja ei meinannut jaksaa keskittyä. Otin lelun aina käteen ja vaihtelin sitä ohjauksen suuntaisesti ja sain yhden hyvän pätkän ja lopetettiin siihen. Hyvä mieli jäi, sokkareita voisi vain harjoitella itsekseen enemmän! :-)



Pongo väliajalla hörppimässä vettä autossa. Käy se makuultaankin!

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Itsenäiset ilta-aksat

Käytiin itsenäisesti treenaamassa vähän hallilla eilen illalla. Lyhyet kepit kaksilla verkoilla, jotka loppujenlopuksi meni hyvin myös ilman verkkojakin. Nyt vain täytyisi askarrella verkot takapihalle, niin pääsisi hinkkaamaan niitä ihan kunnolla. :D Koska toi osaa ne, ainoastaan vaan ongelma on siinä, että kävelee ne jossei verkkoja ole.


Sitten mentiin muutaman kerran keinu, kerta kiellon päälle.. Hidastin sitä sitten itse loppuun, mutta kyllä taas toi näytti niin hirveän traumatisoituneelle. Kuitenkin meni siihen ihan itse ja sen jälkeen puomille ilman ökinöitä, mutta pitäisi nyt vaan saada se olemaan pelkäämättä sitä keinua tai sitä vauhtia ja ääntä. Onhan toi iso koira (32kg) niin tottakai se rymähtää alas aika vauhdilla, mutta ei se sitä pelkää jos samaan aikaan joku tekee sitä eri kentällä.

Muutaman kerran vielä este- ja putkijuttua, ihan vain hauskutuksen vuoksi, sekä pariin otteeseen pöytä. Sitten vaan heittelin sille lelua ja pidettiin vaan hauskaa, mutta kyllä P vaikutti normaalia tylsistyneemmälle ja ei niin motivoituneelle, en tiedä sitten mistä johtui. Ei oltu hallissakaan kun noin 20 minuuttia ja en usko että treenit oli liian pitkät, ehkä se siitä keinun hinkkaamisesta sitten ahdistui henkisesti. Täytyypä varmaan käydä kasvattajan kanssa vähän katsomassa sitten sitä keinua, että mitespäin siitä jatkossa kannattaisi mennä! Kaikenkaikkiaan Pongo vaikuttaa jo aika kisavalmiille, joten taidan alkaa tässä kesän mittaan starttailemaan sillä jotain mölliluokkia, missä saa olla kaikkia esteitä paitsi keinu ja ehkä kepit.


torstai 13. kesäkuuta 2013

Radalla taas

Päästiin sitten vihdoinkin taas kahden viikon tauon jälkeen agilityilemään ja olikin oikein mukava kerta! Mentiin rataa, jossa oli kaikki esteet ja uusimpana okseri. Alussa ensimmäisenä oli keinu, jonka suuntaan ei olla pitkään aikaan edes katsottu.

Itseäni taisi vaihteeksi taas jännittää enemmän kuin koiraa, mutta leikitin vain Pongoa oikein kunnolla keinun edessä ja vetäsin sen vain (samalla pitäen kiinni) keinulle ja sitten hupsista - oltiinkin jo kontaktilla ennenkuin se taisi edes huomata! Se sujui hyvin ja sitten leikittiin taas ja aloitettiin radan tekeminen. Jäi hyvä mieli keinusta :-)


Radalla Pongo oli kiva ja virheet olivat enemmänkin mun virheitä kun sen, eli tälläkertaa se kuunteli tosi hyvin mua ja ohjaamista, sekä pysähtyi myös kontakteille hyvin. Kepit meni parien verkkojen kera myös hyvin.. Pitäisi varmaan vaan askarrella paskarella ne esim. takapihalle ja treenata siellä niitä enemmän, koska nyt niitä on treenattu vain aivan liian vähän.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Ei ollut tuuria tälläkertaa

Agilityssä ei olla käyty nyt kahteen viikkoon sairastelun vuoksi. Tällä viikolla täytyykin mennä ja ollaankin menossa, nyt jos ei ihmeempiä satu.

Sunnuntaina käytiin näytelmöimässä Tuurissa ja lähtö oli aamulla kasin pintaan. Pari tuntiahan sinne ajeli ja sitten päästiinkin kuumalle näyttelypaikalle. Kehä oli myöhässä yli puoli tuntia, mutta Pongo jaksoi hienosti odotella ja olinkin tyytyväinen sen käytökseen kehän ulkopuolella. Ainoastaan kun kävin vessassa ja L piteli Pongoa, niin sen ajan haukkui taukoamatta.. :D Mutta muuten käyttäytyi tosi kivasti ja olin kyllä ihan tyytyväinen Pokoon.

Kuvasta kiitos Karo

Kehä meni meiltä ihan hyvin. Pientä pomppimista juostessa, mutta muuten totteli tosi hyvin ja seisotuksetkin onnistui hyvin. Ei pelännyt tuomaria ja antoi kosketella hyvin, muutenkin tosi onnistunut kehä yleisestikkin. Nakit kiinnosti hyvin ja en oikein keksi muuta negatiivista kun ton pomppimisen juostessa. Alla meistä kuvattu video, kiitos Karo!




"Kookas. Niukasti kulmautunut. Yhdensuuntaiset liikkeet. Hyvä rintakehä. Maskuliininen pää. Pitkä otsapenger. Kevyet korvat. Saksipurenta. Hieman syvä kallo. Hyvä turkki. Avoin & luoksepäästävä."

Tuloksena AVO-EH1, Tuomari Antti Nieminen

Kuvasta kiitos Karo

Kotimatka sujui rauhallisissa merkeissä, koira vaikutti hyvin väsytetyltä ja rankka viikonloppu sillä olikin ollut takana. Olen ihan tyytyväinen reissuun, vaikka ikinä tyytyväinen en EH tulokseen olekkaan. Jospa sitten Mikkelissä oltaisiin erinomaisia vaikka. ;-)

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Ylioppilasjuhlissa

Copyright Karoliina

Pongo oli ylioppilasjuhlissani paikalla, tottakai, hienosti osasi käyttäytyä. Hengasi mun huoneessa yksikseen (niinkin kärsineenä raukka, että veteli kyljellään unia mun sängyllä) tai sitten hihnassa pihalla. Hyvät juhlat oli ja kiva kun ei tarvinnut koiran vuoksi stressata, että osaako se olla. Hienosti oli hihnassa - haukkumatta - ja hyvät juhlat oli!

Viime keskiviikon agility jäi kipeyden vuoksi käymättä, ensi sunnuntaina käydään Tuurissa pyörähtämässä kehässä sekä tietenkin keskiviikkona mennään treenailemaan aksaa - se olisi ainakin suunnitelmissa.