keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Eläinlääkärissä: Ontuminen levon jälkeen

Pongo alkoi ontumaan monen tekijän summan seurauksena. Juuri viime postauksessa kehuin, että nyt ollaan hyvässä kunnossa ja nyt menee hyvin. No, jostain kumman syystä koira alkoi ontumaan. Oliko syynä tokon luoksetulon stoppien ottaminen mukaan treeneihin, tallillakäynti ja raskas lenkki hevosten kanssa vai yhtäkkinen niukahdus kylmässä eteisessä? Tarkkaa traumaa oli vaikea sanoa. Koira käytettiin hierojalla, pakarat oli jumissa ja niskassa luoksarin stoppiin vaikuttava osuus, mutta muuten kaikki oli hyvin. Takajalan ontuminen jatkui silti, hieronnasta huolimatta. Tässä vaiheessa konsultoin Katiskassa muita koiraihmisiä ja sain pelottelua ristisidevammasta, SI-nivelen ongelmista, nivelrikosta, spondyloosista…..

Tarkkailtiin tilannetta noin viikko tai puolitoista, jonka jälkeen varattiin aika eläinlääkärille. Saatiin se reilun viikon päähän. Ontuminen oli usein levon jälkeen, jolloin koira nousi ylös ja odotti hetken. Sitten se käveli ja vertyi kävellessä. Uudelleen mentyä maahan, alkoi ontuminen uudestaan. Pahimpana päivänä koira nousi seisomaan kolmella jalalla ja ei suostunut todella astumaan laisinkaan takajalalle. Tänä päivänä kaivettiin särkylääke Metacam ja annettiin sitä kahtena päivänä, ontuminen poistui.

Käytiin tänään keskiviikona vihdoin eläinlääkärissä Evidensiassa. Koira sai sunnuntaina ja maanantaina Metacamia. Pongolle oltiin varattu aika hammaskiven puhdistukseen ja samalla katsottaisiin koiran ontumista. Eläinlääkäri tutki koiran läpikotaisin, se aristi selkää ja lanteen seutua. Aristavat alueet päätettiin kuvata, jotta tiedettäisiin mitä siellä on. Mietittiin hetki myös, että olisiko mielenkiintoista tietää näin vanhemmalla iällä (7,5 vuotta) viralliset tulokset, mutta kasvattajan konsultoinnin jälkeen ei otettu kuin tarpeelliset kuvat. Haluttiin ottaa kuvat, koska se on oikeastaan ainoa keino tietää, onko koiralla nivelrikkoa, spondyloosi tai muuta, miksi se ontuu.

Tässä on kuvat, jotka otettiin tänään.



Pöhnäinen Pongo nukahti ja heräsi kohtalaisen nopeasti, samalla eläinlääkäri kertoi meille. Muutamassa hampaassa on pieniä lohkeamia. Hammasröntgeniä suositeltiin esim. ensi vuonna hampaankiven poiston yhteydessä.

Kuvat olivat puhtaat, koiralla ei ole nivelrikkoa eikä spondyloosia. Ihanaa! Selän nikamat ovat siistit, samoin lonkat on tosi hyvässä kunnossa. Ainoastaan polvissa on pientä kulumaa, mutta muuten priimat kuvat. Olin niin onnellinen. Me ollaan osattu hoitaa tätä koiraa!

Todennäköisesti meidän tapauksessa siis ontuminen johtuu lihaskireyksistä. Saatiin Metacamia lääkkeeksi seuraavan kahden viikon ajaksi ja saman ajan koiran pitäisi olla kevyellä hihnalenkityksellä. Näin lihakset saa palautua ja otetaan hiljakseen sitten taas raskaampi liikunta mukaan. Loppuvuoden treenit mahtaa olla tässä, mutta ihanaa. Meillä ei ole mitään pahaa, vaan tämä on täysin hoidettavissa. Ja koira ei ole kulunut rankassakaan käytössä, vaan on edelleen hyvässä kuosissa lähes kahdeksanvuotiaana. Pongo on vielä ollut ikänsä aina raskas ja rakenteeltansa se on raskas, joten tämä oli niin suuri ilo kuulla. Ja nähdä.

Colliepiireissä on tullut monta huonoa uutista ja kuolinuutista kohtalaisen nuorilta koirilta, noin kahdeksanvuotiaina on moni joutunut lähtemään pois. Siksi jotenkin olin todella ahdistunut tästä, että nytkö tämä oli tässä meidänkin kohdalla, mutta ei. Minun rakas poika tulee kyllä kuntoon ja on elämänsä kunnossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti