maanantai 25. tammikuuta 2016

Jenna Caloanderin agilityvalmennus

Sunnuntaina seuralla kävi pitämässä agilityvalmennusta huipputason agiliitaaja Jenna Caloander. Olen hänen touhuja seuraillut jo pidemmän aikaa, kuten varmasti hyvin moni meistä agilityn harrastajista. Jenna onkin nyt yksi hetken kuumimpia nimiä! Olikin  mahtavaa päästä hänen valmennukseensa kuulemaan mitä vinkkejä hänellä olisi meidän varalle. Mä ja Pongo ei olla nyt kuin harrastelijoita ja hömpänpömppääjiä, mutta oli älyttömän mielenkiintoista mennä hänen valmennukseen joka tapauksessa.

Kuvasta ja videoinnista suuri kiitos Karo!
Rata oli hauska ja virtaava, mutta siinä oli muutamia kivoja kinkkisiä kohtia. Niissä hyvin pääsi koirakon mukaan katsomaan sopivia ohjaustekniikoita. Pongo haisteli ekalla kymmenminuuttisella aika paljon, koska mua jännitti ja sitten sillä vähän purkautui kanssa jännitys sijaistoimintoina. Saatiin silti tehtyä ihan hyvin, vauhti vähän uupui ja koira ei oikein suostunut leikkimään. Seuraavalla puolikkaalla koira oli hyvin mukana (ja itsekin) ja pelkkä vinkulelu lelusta toimi älyttömän hyvin vauhdituksessa. Löydettiin meille sopivat ohjaustekniikat ja uusi tuttavuus: japanilainen. Se sopikin Pongolle hyvin ja videolta katsottuna Pongo menee aika läheltä estettä. Varmasti yritän nyt saada tuota viljeltyä radoille useammin kun löytyi yksi taas meille sopiva ohjaustekniikka.


Jenna oli oikein kiva ja positiivinen. En yhtään ihmettele miksi hän on niin suosittu, sillä hän on taitava ja samalla hirveän mukava. Saatiin uusia vinkkejä ja oli todella hauskaa. Nyt pieni agilitykärpänen pääsi jälleen kerran puraisemaan, kyllä vierailijavalkut aina saa vaan vielä jotain enemmän irti mitä oman tutun valkun kanssa viikottain. Asiat ehkä kuulee vähän eri tavalla ja saa uusia näkökulmia asioihin.

Voi kumpa riittäisi nyt vaan mun opintotuki agilitylisenssiin ja pariin starttiin helmikuun kisoihin. Tai sitten maaliskuun kisoihin. 

6 kommenttia:

  1. vitsi ku kivan näköistä! Osaat pysyä nii positiivisena vaikkei onnistukaan heti ensimmäisellä eikä viellä toisellakaan yrittämällä. Itsellä on sitä vikaa, että turhaudun itseeni jos ei ala sujumaan ja joutuu monesti toistamaan saman kohdan :-D siinä siis riittää itsellä harjoittelemista
    - ama

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oon opetellu :) Jos rupeen kiukuttelemaan ei koiraakaan enää huvita. Pitää osata pitää tunteet kurissa! :D

      Poista
  2. Heippa! Astuko miten Jyväskylässä, kun pystyt pitämään koiraa vissiin oman katon alla?:) Oon ensi vuonna toivon mukaan muuttamassa Jyväskylään, jos vaan satun saamaan sieltä opiskelupaikan, mutta asunnot tuntuu olevan kiven alla tai sitten vuokrat nousee ihan pilviin asti. Onko sulla noin opiskelijan näköulmasta antaa vinkkejä asumiseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, mä asun tällä hetkellä vielä porukoiden luona, koska mun rahat ei vaan riitä pois muuttamiseen yksin. Yksiöt keskustassa on 700e/kk pintaan valitettavasti ja ilman koiraa en halua muuttaa... Mutta keskustasta voi saada ehkä halvemmallakin tai kauempaa keskustasta voi kanssa. Tuttu asuu koiran kanssa keskustassa ja vuokra on noin 680e/kk. Mut mä mietin uudelleen jos joskus löydän esim kämppiksen kenen kanssa muuttaa yhteen. Ja toki opintolainaa voi nostaa. :)

      Tsempit, koita päästä kouluun ja sit vasta stressaamaan! Koulupaikka on tärkein saada. :)

      Poista
  3. Ja siis se tärkein jäi eli kivan näköistä menoa teillä!:))

    VastaaPoista