keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Tiivistettynä vuosi 2015 ja uuden vuoden tavoitteet

Vuosi hurahti jälleen kerran kohtalaisen nopeasti. Viime vuonna kirjoittelin uuden vuoden tavoitteet, joita aion käydä tässä vähän auki, mitä olen ajatellut viime vuoden vaihteessa ja mitä sitten oikeasti onkin tapahtunut.

 Agilityn saralla jatketaan harjoituksia ainakin aluksi vielä Julian opissa, sekä tietenkin vapaakortti tulee ostettua Haukkuvaaraan ja näinollen luultavasti myös treenattua itsenäisesti toivottavasti edelleen Karon sekä kasviksen kanssa. Ei mitään paineita esim. kolmosiin nousemisesta, vaan yritetään pitää hauskaa ja kisata rennosti, yritän saada hyviä ratoja ja ennenkaikkea pitää hauskaa ja nauttia koiran kanssa kisaamisesta!

Tämä onkin toteutunut. Agilityä ollaan harrasteltu, muutamissa karkeloissa pyörähdelty. Tehtiinpä me jopa Kuopion kisoissa yliaikanollakin! Paljon on itse tullut opittua ainakin ohjaamista ja joka kerta siellä agilitykentällä on mukava yhdessä huristaa. Parhaimmat kisat oli varmaan kevään JATin kisat, joissa tehtiin superhyvä rata yhdellä rimavirheellä. Oli mielettömän hyvä fiilis myös, kun onnistuttiin Kuopiossa tekemään virheetön rata, vaikka mentiinkin yliajalle. Agility on ollut mulle itselleni varsinkin nyt syksyllä sellainen oma rentoutumishetki, kun ollaan vaan saatu mennä yhdessä ratoja ja aivot nollaantua. Pongon kanssa on kyllä mielettömän ihanaa aksata, koska se tekee aina parhaansa. Pongo oli myös agilityssä junnulla lainakoirana. Mun ongelmakoirani, joka nyt menee jopa kivasti junnun kätösessä julkisilla paikoilla. Huippu koiruus. Valkku sanoinkin, että agility ei ole sen laji, mutta sen mielestä kaikki on hauskaa mitä yhdessä saa tehdä. Pongo <3 

Kuopiossa, sijoitus 2. yliaikanollalla

Rally-tokossa me varmaan osallistutaan ainakin collieiden mestaruuksiin 11.7 ja mikäli haluttaisiin saada joukkoe kasaan, pitäisi yhden koiran olla VOI- tai MES-tasolla. Aika kova tavoite näin kökön takapäänkäytön omaavan koiran kanssa, mutta starttaillaan talven ja kevään mittaan joitain rallykisoja ja mikäli sopivia tuloksia tulee, voidaan sitten kisata vaativammallakin tasolla. Tämä edellyttää paljon takapääharjoittelua sekä yleisesti uusien liikkeiden opettelua. Mähän ilmoitin meidät 17.1 kisoihin ja treenimäärä on ollut aika pyöreä nolla, mutta täytyy petrata tammikuun alussa ja katsoa mihin rahkeet riittää! Jos aivot on kasassa kisakentillä, niin ehkä tulokseenkin.

Rally-tokossa tosiaan oltiin startattu vuonna 2014 kerran ja seuraavat kisat oli 17.1.15. Tehtiin älyttömän hyvä rata ja seuraavana viikonloppuna saatiin meidän eka koulari RTK1. Innostuin rally-tokosta tosi paljon, treenattiin keväällä ja takapäänkäyttö edistyi hienosti. Yksi AVO0 tulos käytiin hakemassa, mutta neljällä startilla AVOstakin kuitenkin TK2 koulari. Kamppailtiin keväällä voittajaluokan kisaamisen kanssa, kun se ei ollutkaan enää niin läpihuutojuttu ja helppoa. En jaksanut oikein innostua rallyn treenaamisesta, mutta kisattiin kuitenkin colliemestiksissä 11.7. Tehtiin hyvä rata, jossa pisteet eivät kuitenkaan riittäneet. Rally jäikin hetkeksi tauolle, mutta palailtiin lokakuussa kotikisoissa kotihallissa, jossa saatiin kaksi voittajaluokan tulosta voi85 ja voi85. Rallyn suhteen edettiin nopeasti ylempiin luokkiin, mutta siellä hommat ei ollutkaan niin helppoa. Ompahan ensi vuodellekin tekemistä. Rally-tokossa saatiin kuitenkin paljon kisakokemusta molemmille, joka teki meille hyvää. 

Lahden rally-tokokisoissa RTK2

Tokon suhteen en tiedä mitä tehdään. Uudistukset tulee voimaan syksyllä 2015 ja en ole oikein vielä pohtinut, millä tasolla haluttaisiin silloin olla. Mua kehoitettiin AVOimeen kisaamaan, mutta toisaalta olisin halunnut tehdä ehkä TK1 Pongolle, mutta en tiedä. Luultavasti joissain karkeloissa pyörähdetään ja ainakin treenataan kovasti, seuruun tiivistämistä, kapulaa, luoksarin stoppia... sekä sitä kauheaa paikkamakuuta!

"Luultavasti joissain karkeloissa pyörähdetään..." Toi koularin mahdollisuus poltteli mua niin paljon. Halusin niin kovasti koittaa sitä, vaikka kasvattaja oli sitä mieltä, että ylempiin luokkiin vaan. Kisattiin collieiden agimestiksissä 16.5 Imatralla ja siellä tehtiin 167pisteen I-tulos ja Pongo oli alokasluokan paras collie. Kisaolosuhteet oli hieman hankalat ja se näkyi myös suorituksissa, Pongo teki siihen nähden ihan hyvän tuloksen. Colliemestiksistä tokokärpänen puraisi kunnolla ja samalla SCY huuteli koirakkoja tokoSM joukkoeeseen. 

Ilmoittauduin kasvattajan kehoituksesta mukaan ja 6.6 huomasin olevani Ylöjärvellä Pongon kanssa. Siellä me sitten SM-karkeloissa kisattiin ja saatiin 160pisteen I-tulos, rimaa hipoen, mutta se riitti koulutustunnukseen TK1. Oli todella hienoa saada se ekan oman harrastuskoiran kanssa SM-kisoista. Nämä molemmat, mestikset ja SM-kisat, oli ehdottomasti parhaimmat tokokisat. Tämän jälkeen hätäännyin vähän AVO:n tulosten kanssa ja kävin koittamassa Pongon kanssa, saataisiinko ykköstulosta. Kaksi AVO3 tulosta saatiin juuri ennen sääntömuutoksia, mutta ei se riittänyt. Tokoa treenattiin kotosalla paljon ja se oli älyttömän kivaa. Mieleenjäänein ja mukavin koulutus oli Huotarin Oililla 1.8, kun hän kehui Pongon käytöksen muuttuneen ongelmakoirakoulutuksen jälkeen. Ja tottahan se oli, mutta silloin oli kyllä mielettömän hyvä fiilis.

6.6.2015 tokoSM ALO1, TK1

Kotona rentoudutaan, käydään hierojalla/fysioterapeutilla, kohotetaan MOLEMPIEN kuntoa, lenkkeillään, pyöräillään, talven tullen jopa luistellaan, moikkaillaan paljon koirakavereita ja miittaillaan niitä metsässä... Pidetään hauskaa ja muistetaan rentoutua!

Tämä on toteutunut. Elokuussa ei treenattu, vaan innostuin juoksemisesta. Penikat tulehtui ja kesti hetki, että päästiin taas juoksemaan, mutta ollaan käyty kerran pari viikossa taas ravailemassa yhdessä ja se on ollut mukavaa. Oma kunto on noussut. Ollaan tehty kaikkea kivaa kotona, treenailtu paljon olohuoneen matolla, nukuttu (Pongo jalkopäässä lämmittämässä varpaita),  pyöräilty, uitu, veneilty... Kaikkea mahdollista. Pongo on ollut mukana reissuilla. Fyssarilla ja hierojalla on myös käyty ja jalkakivut selätetty. Arki on ihanaa ja Pongo on maailman kiltein koira. Se haluaa aina miellyttää mua, kun sen pääkoppa vaan pysyy kasassa eikä sen vire nouse yli toimintakyvyn. Pongo on vaan paras.


Mitäs me sitten ensi vuodelle keksittäisiin?

Agilityssä jatketaan samaa rataa, tärkeintä on pitää koira vaan terveenä. Rimat kohtuullisina, treenimäärät kohtuullisina ja kisat herkkuna. Mahdollisesti voisin lainata Pongoa junnu-Annille junnuSM kisoihin koiraksi.

Rally-tokossa startaan ekan kerran 10.1 kotikisoissa, joissa haaveissa saada RTK3 koulari. Rallyssa siintää jo kohta mestariluokan radat toivottavasti, joten ahkeraa treeniä, mikäli siellä haluaa menestyä. Korkeimpana tavoitteena tietysti RTK4 koulari ensi vuodelle, mutta sen suurempia ei uskalla haaveilla. Colliemestiksiin voisi mennä kisaamaan ja rallySM-kisoihin, jos joukkueeseen mahtuu ja meidän tulokset riittää.

Tokossa korkataan keväällä uusi avoin luokka. Tokossa päästään heti uudelle kouluttajalle tammikuussa, josta varmaan saa taas uusia vinkkejä ja intoa jatkoa varten. Tokossa yhtenä tavoitteena, jos AVOsta tulisi ykköstulos, olisi päästä starttaamaan jopa voittajassa. Tämä vaatisi kyllä älyttömästi treeniä, mutta en tiedä. Katsotaan. Rotumestiksiin tähdätään taas kisaamaan myös tokossa. 

Kotona lenkkeillään paljon, jatketaan juoksuharrastusta, metsälenkkeillään, uidaan, pyöräillään, hengaillaan, syödään juustoa, pelätään yhdessä ukkosta peiton alla, leikitään takapihalla, revitään hihnaa lenkillä.. Otetaan enemmän kuvia. Pidetään arki mukavana ja elellään yhdessä. Niinkun tähänkin asti. Arjessa Pongo onkin maailman kivoin koira ja niinhän se pitää ollakin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti