tiistai 29. joulukuuta 2015

Koiran rakettipelko uutena vuotena

Ajattelin kirjoittaa tästä ajankohtaisesta ja itseä paljon koskettavasta aiheesta. Pongo pelkää raketteja, joten uusi vuosi on aina miettimistä, että miten se suttaantuu helpoiten. Pongo ei pelännyt pentuna ukkosta, mutta ääniarkuus on yleensä ikää(=kokemuksia) myöten pahentuva. Pongolla se on varmaan yhteydessä sen heikon hermorakenteen kanssa eli se pelkää kovia ääniä. Nykyään pahimmat pelot on raketit, aseet ja ukkonen. Pongo on altistunut näille kaikille äänille ja mitä useammin se niitä kuulee, sitä enemmän se niitä pelkää. Joillekin koirille totutus voi toimia, mutta Pongolle ei. Se on pehmeä koira, joka voi yhdestä säikähdyksestä pelätä asiaa loppuelämänsä. Totutuksen toteutustapa kannattaa tarkasti pohtia, miten sen toteuttaa ja mielellään esim. kesällä, eikä viikkoa ennen uutta vuotta.


Miten sitten pystytään selviytymään uudesta vuodesta ääniaran koiran kanssa? Pongon kasvattaja on parina viime uutena vuotena ottanut Pongon luokseen ja se on ollut paras ratkaisu. Siellä se ei tarvitse erityistä kohtelua, vaan on koiralauman (neljä muuta nahkaa) joukossa, jotka luovat siihen varmuutta ja laumassa se ei oikein kerkeä pelätä. Viime uutena vuotena se oli säikähtänyt siellä pamausta, mutta oli palautunut siitä nopeasti. Kasvattajan luona myös pauke on vähäisempää, kuin mitä kotona todella vilkkaalla asuinalueela, jossa pamahtelee todella paljon. Kotiin tullessa Pongo ei ole pelännyt enää yhtään, joten kasvattajan luona olo on ollut todella hyvä sille uudeksi vuodeksi. Koirille on tarjolla erilaisia rauhoittavia suihkeita, lääkkeitä yms ja thundershirttejä ja muita, joista voi olla apua, mutta itse en ole testannut niitä.

Kun Pongo on ollut uusia vuosia kotona, se on säikähtänyt niin pahasti, että se on saattanut olla jopa viikon uuden vuoden jälkeen peloissaan kotiteillä. Tämä koskee myös yksittäisiä raketteja, joita se näkee lenkillä. Niitä raketteja, joita ammutaan siis muulloinkin kun uuden vuoden vaihteessa 18-02. Se tunne on kamala, kun olet lenkillä ja näet raketin välähtävän ja sekunnin päästä kuuluu hirveä jysäys ja koira säikähtää puolikuoliaaksi. Pongo pystyy selviämään vaikeista äänitilanteista, jos se on kotona sisällä, mutta jos se säikähtää ulkona sen on vaikeampi käsitellä asia. Oma turvapaikka rauhoittaa sen niin, että se palautuu heti, mutta jos se on ulkona, palautumisessa kestää tosi kauan. Siksi kesällä vähän katsellaan etukäteen hetkiä milloin ukkostaa ja jos huomaan töissä, että alkaa ukkostaa, saatan soittaa kotiin äidille että pitää koiran sisällä. Työlästä, mutta tärkeintä olisi, ettei koira säikähdä. Onneksi kesällä ei kuitenkaan ukkosta kovin monia kertoja.



Mun parhaat vinkin uudesta vuodesta selviytymiseen
- Rauhoita koiralle oma tila, jossa on verhot/sälekaihtimet kiinni ja valot päällä. Jos valot on pois päältä, väläykset näkyy. Laita jotain musiikkia koiralle. Sinne voi laittaa myös jotain puruleluja, jos koira pystyy syömään.
- Käyttäydy itse normaalisti, eläkä tee uudesta vuodesta numeroa ja ole hysteerinen.
- Tarvittaessa ole itse tukena koiralle. Pongo ainakin rauhoittuu hyvin jos se säikähtää, kun pääsee mun sängyn jalkopäähän ja itse voi tukea koiraa olemalla vaan sen kanssa siinä. Ei kuitenkaan mitään säälitä ja lääpitä, vaan ollaan vaan paikalla ja tuetaan henkisesti.
- Lenkkeily ehdottomasti hyvissä ajoin ennen klo 18 ja vasta turvallisesti paljon jälkeen klo 02.
- Koiran lenkkeilytys hihnassa kun raketteja aletaan myydä! Ei vain uutena vuotena. Ja pari päivää sen jälkeenkin, kun vielä jotkut valopäät ampuu raketteja. Erityisesti pimeään aikaan kannattaa olla valppaana.
- Koiran pantaan oma puhelinnumero just in case.
- Suippopäisille koirille, kuten esim. collie, täyskuristava tai puolikuristava panta, josta se EI pääse pois vaikka haluaisi. Normaali panta EI riitä, jos kuuluu pamaus ja koira säikähtää ja alkaa vetämään päätä taaksepäin. (Tämä tuli testattua luonnetestissä, jossa Pongo vetäisi pään pois nahkapannasta, joka oli todella kireällä. Se ei riitä, jos koira oikeasti säikähtää.)
- Jos koirasi ei pelkää raketteja, pidä se sellaisena eli varjele sitä raketeilta. Ei koiraa katsomaan raketteja, vaan pidä koira sisällä ja elä altista sitä raketeille. Koira voi säikähtää äänen lisäksi esim itseensä vahingossa kimmonnutta rakettia.
- Elä pidä koiraa missään ulkotarhassa uutena vuotena, ettei se hyppää tai kaivaudu sieltä karkuun tai joku raketti lennä sinne vahingossa.
- Jos on mahdollista mennä mökille tai mummolaan tai vastaavaan paikkaan, missä ei kuulu niin kovia pamauksia, niin kannattaa hyödyntää se tilaisuus. Itse mielummin juhlin sitten sellaisina hetkinä, kun ei tarvitse stressata pelkääkö oma koira kotona vai ei, eli koiran hyvinvointi menee oman itseni edelle. Pongo menee kasvattajalle sen vuoksi, että siellä se ei pelkää. Jos koiran pelottomuus vaatisi mun olemisen kotona sen kanssa, niin tottakai olisin ja jättäisin uuden vuoden juhlat juhlimatta. Nämä on niitä valintoja kun koiran ottaa.
- Maalaisjärki.

Tsemppiä kaikille uuteen vuoteen!

8 kommenttia:

  1. Fiksuja ajatuksia. Meillä kolmesta koirasta onneksi vain yksi pelkää, ja silläkin pelko valitettavasti pahenee vuosi vuodelta. Onneksi vuosi vaihtuu ihan landella, jossa raketteja ammutaan selvästi vähemmän kuin kaupungissa, mutta nuo muutamatkin on liikaa.

    Turvallista vuodenvaihdetta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös pahentunut vuosi vuodelta, pentunahan Pongo ei pelännyt ukkosta. No nykyään pelkää sitten sitäkin. :( Mutta onneksi aika kivuttomasti on mennyt tämä vuosi. Toivottavasti uutena vuotena kasvattaja saa pidettyä Pongon niin, ettei se kuule mitään paukkuja :)

      Samoin teille!

      Poista
  2. May the force be with Pongo. Yhden ääniaran kanssa eläneenä en toivo edes sitä yhden hetken helvettiä millekään eläimelle. Nykyisistä kumpikaan ei näytä tuumivan mitään ja pappakoira nyt on ihan kivi säikähtämään mitään. Toivotaan, että näillä mennään jatkossakin. Kiva, että Pongolla on kaverit turvana, luomukeinoista se on musta ollut aina kaikkein toimivin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! Ääniarka koira opettaa kyllä tosi paljon miettimään, mutta onhan se raskasta stressata ja kun ei kaikille äänille vaan itse mahda mitään. Ukkoset tai vastaavat, miten nyt niitä estät. :(

      Kasvattajalla tosiaan paukkuu niin vähän onneksi, että ei ole pelännyt siellä sitä yhtä rakettia lukuunottamatta. Ja kun on tuttu koiralauma (ja kasvattajan perhe!) tukena, niin se on ollut siellä tosi hyvä. On onni, että Pongon kasvattaja on niin sitoutunut kasvatteihinsa, että suostuu ottamaan Pongon sinne hoitoon. Itse toki hoidan hänen koiriaan (lähinnä nuorinta Murua) ympäri vuoden aina kun on tarvis. :)

      Ja onneksi ajan mittaan oppii tuntemaan oman koiransa ja miten sille pystyy tekemään maailmasta mahdollisimman pumpulisen paikan elää. <3

      Poista
  3. Hyviä ohjeita! Samoin toimitaan myös meillä vaikka kaksi shelteistä on äänivarmoja, eikä kolmattakaan voi ääniherkäksi sanoa vaan äänistä ilman hysteriaa (onneksi nuo mummot näyttäneet hyvää esimerkkiä!). Ei ole kiva katsella kun koiraa pelottaa eikä sitä kovin paljoa voi auttaa.

    Hyvää uuttavuotta!

    VastaaPoista
  4. Meidän ensimmäinen koira, Piiku, pelkäsi kovia ääniä (ukkonen, raketit..) - joten tiedän, että sellaisen koiran kanssa eläminen ei ole helppoa ja vaatii järjestelyjä mm. juuri näin vuodenvaihteen aikaan.. Awa ei pelännyt, eikä onneksi Heta eikä Frinikään. Ei silti tulisi mieleenkään ottaa koiria mukaan, jos lähden katsomaan ilotulitusta jonnekin.. Itse en oo ostanut raketteja moneen moneen vuoteen. Onhan ne hienoja ja tuovat sen fiiliksen vuodenvaihteeseen, mutta tuo 8h (ja monta tuntia päälle, juuri noiden vatipäiden takia..) on piiitkä aika pelkäävälle koiralle..
    Mun koirat ovat vuodenvaihteen isäni tykönä - minäkin olen, mutta kaverin kanssa lähdetään jossain vaiheessa iltaa juhlistamaan. Mutta on helppo lähteä, kun tietää, että koirat on ihan ok ja isän tykönä ei ammuta raketteja eikä siinä lähelläkään kovin montaa taloa ole joista raketteja ammuttaisiin.
    Tsemppiä kuitenkin Pongolle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä rakettien ampuminen on turhaa, mutta mun puolesta niitä saa paukuttaa sydämensä kyllyydestä sen kahdeksan tunnin ajan. Mutta musta on kohtuutonta ampua niitä myös sen ampuma-ajan ulkopuolella, silloin meille on käynyt ne kaikki pahimmat säikähdykset... Uusi vuosi kun menee helposti kun koiran saa paikkaan, missä ei pauku. Onneksi tänä vuonna säästyttiin ylläripylläriraketeilta!

      Poista