tiistai 3. marraskuuta 2015

Rally-toko piirimestikset ja pari kisaa vielä siihen päälle

Innostuin ja nohevana tyttönä päräytin osallistumiset halloweenviikonloppuna kolmeen rally-tokostarttiin. Lauantaina 31.10 kisattiin Haukkuvaarassa Keski-Suomen kennelpiirin rallytokomestaruuksista, jossa me Pongon kanssa miteltiin Pop Dog ryn toisessa joukkoeessa. Tuomarina voittajaluokassa Pia Heikkinen.

Aika kevyellä treenaamisella mentiin kisoihin, jännitti kyllä, mutta rata oli tosi kiva ja helppo. Ainoat "vaikeat" voittajan kyltit oli tokotaustaiselle Pongolle aika helppoja. JJ-käännöksiinkin olin keksinyt JunnuPop -kouluttamisen ansiosta, että senhän voi ohjata vain agilityn poispäinkäännöksenä. Näitä kun ollaan tehty alkuverkassa koiran kanssa, niin ei se nyt kisassakaan niin vaikeaa ollut! Rata meni hyvin, fiilis oli hyvä ja ei jännittänyt. En itse kannatellut koiraa, vaan läpi radan oli fiilis, että mä menin ja koira seurasi mukana oman tehtävänsä mukaisesti. Se tuntui aika hienolta. Ainoa ongelma oli saada koira käytösruutuun kulmaan, koska se säikähti jotain. Onneksi ihana tuomari odotti meitä hetken ja sain koiran hänen avullaan käytösruutuun. Luulin, että meidät hylättäisiin sen takia, mutta ei hylätty! Mikä ihana asia. Pongo nökötti käytösruudussa hienoiten mitä koskaan, vaikka rata meni ihan sen käytösruudun vierestä ja vielä spiraali. Pongo käyttäytyi silti älyttömän mainiosti.


Voin sanoa, että itku pääsi kun kuulin treenikaverilta, että "onnea, saitte tuloksen!". Olin ihan varma, että meidät hylättäisiin sen käytösruutusekoilun vuoksi. Ja ei vielä mikä tahansa tulos rimaa hipoen, vaan 85 pistettä. Tuomarin kommenttina oli "hyvää yhteistyötä" eli koira oli menossa hyvin mukana, en kannatellut sitä, mulla ei ollut liian suuria vartalo- tai käsiapuja, ei liian kovia käskytyksiä tai kiljumisia multa ja koiralla säilyi tekemisen into läpi radan. Pieni kommentti, mutta se mitä se pitää sisällään, on hyvinkin paljon. Rata oli kyllä helppo voittajaluokan radaksi, mutta suoritettiin kaikki tehtävät kunnialla ja itsellä jäi älyttömän hyvä fiilis radasta ja käytösruudusta, sinne siirtyminen on vaan mulle se oma henkinen ongelma ja virittelen siitä aina paniikin. Tutusti oltiin taas "ikuisia nelosia" eli jäätiin juuri palkinnoitta. Mulle suurin palkinto oli kyllä noin upea rata ja meidän hieno yhteistyö, en oikeastaan ole missään vaiheessa suuremmin edes harmitellut palkinnoitta jäämistä. Oli niin mahtava meininki tehdä!

Kuva: Karoliina Savolainen, kiitos!

Joukkoekisassa kävi niin mainiosti, että meidän joukkoe sai tuloksen. Kaikki koirakot, paitsi voittajaluokan toinen koirakko, saivat tuloksen ja näinollen saatiin sitten tulos. Valitettavasti jäätiin muutaman pisteen päähän palkintopallilta, mutta joukkoeemme oli kuitenkin neljäs kokonaisskaboissa. Ei kunniaa ja mainetta tällä kertaa, mutta oli mukavaa kun kaikki joukkoekaverit onnistuivat ja muuten tuli paljon hyviä tuloksia.

Lauantain poppariedustusta! Kuva: Karoliina S.


Sunnuntaina oli sitten kahdet tavalliset rally-tokokisat Haukkuvaarassa, johon ajattelin samalla osallistua. Jospa nyt oltaisiin saatu edes joltain radalta tulos.

Eka rata alkoi joskus yhden pintaan, siinä oli tuomarina jälleen Pia Heikkinen. Rata oli ihan kiva, yksi sumppukohta siellä oli ja vähän jännittävä vasemmalla sivulla peruuttaminen. Se oli oikeastaan ainoa mun mielestä vähän kinkkinen tehtävä meille. Mentiin radalle, Pongo tuntui ihan hyvältä ja alkoi hyvällä kontrollitehtävällä istu-seiso-istu. Noihan on meille helppoja onneksi. Eka moka tuli hypyllä, jossa koira oli vaan pakko lähettää hypylle, että se nostaa katseen seuruusta ja ei törmää esteeseen ja otin samalla juoksuaskelia ennen hyppyjä, joten -10p siitä. Toisaalta jossen olisi juossut, olisi tullut luultavasti rintamasuuntavirhe, joten ihan aiheellinen juoksu. Sen jälkeen meni hienosti P-käännös oikeaan, Pongo oli oikein kuulolla. Kun lähestyttiin kulmaa, missä käytösruudussa oleva koira oli, otin koiran oikein kunnolla hallintaan ja sen kulman tehtävätkin meni ihan kivasti. Peruutus sujui heti nappiin! Oikean puolen seuruussa oli vähän haparointia, mutta selvittiin ja loppurata oli iisi. Käytösruutuun meno oli vähän hankalaa taas, mutta kun vaan pyöräytin koiran uudelleen ja seuruutin sen käytösruutuun, meni se sitten ihan hyvin. Tuloksena radalta siis 85 pistettä, ihan hyvä pistepotti!


Toinen rata alkoi sitten vähän myöhässä puoli neljän aikoihin, siinä tuomarina oli Tytti Lintenhofer. Rata oli ihan kiva, meille taas alkuun mukava kontrollitehtävä ja bravuuri, eli seuruusta seisominen. Tämähän on helppo meille molemmille ja kiva tehtävä heti alkuun! Tehtävät sujui ihan mukavan sutjakkaasti kunnes tuli kyltti, jonka vaikeutta ennakoin jo etukäteen eli istu - askel vasemmalle - istu. Tämä on jostain syystä vaikea.. Ei olla harjoiteltu tarpeeksi. Ekalla kerralla koira pyörähti mun takaa ja uusin. Toisella kerralla täydellinen suoritus ja sen päätteeksi sanoin "mahtava!", jolloin Pongo meni maahan. Hienosti menikin ja kattoi silmät tuikkien, että mami enkö olekkin hieno. Eikai siinä voinut kun nauraa ja uusia taas, jonka jälkeen tulikin sitten jälleen pyörähdys seläntakaa eli tehtävät epäonnistui. Kerättiin kyltiltä hienot -16 pistettä. Mahkuja olisi vielä ollut saada tulos, jossei tuplasaksalainen olisi epäonnistunut (rintamasuuntavirhe, koska pyörähti ympäri). Tätäkin epäilin, ettei onnistu.

Houkutus sujui mainiosti ja käytösruutuun meno oli paras koskaan. Olin harjoitellut tarkasti reitin ja miten asetan koiran käytösruutuun, mutta kun koirakko meni radalla Pongo vinkui vähän hiljaa. Huomasi, että ehkä jo vähän keskittyminen herpaantuu, rankka viikonloppu takana. Hienosti kuitenkin pysyi paikallaan, vaikka jaksut oli jo vähän vähissä. Tuloksena tuttuakin tutumpi VOI0 ja yhteensä pistesaldona siis 62 pistettä.


Viikonlopusta jäi käteen siis kolmelta radalta kaksi tulosta. Aivan mielettömän mahtava fiilis! Lähdin vähän pessimistisellä asenteella kisaamaan, että "saataisiin nyt edes yksi tulos". Ei olla treenattu kauheasti, kenraali ratatreenit meni ihan päin pyllyä, koira vaan kiehui yli. Kisatilanteessa se oli juuri optimaalisessa vireessä ja keskittyi tosi hienosti tehtäviin. En joutunut millään radalla kannattelemaan koiraa, vaan perusseuruu oli kunnossa ajoittaisia kontaktin tippumisia lukuunottamatta. Olin tosi tyytyväinen molempiin, toka radalla jännitin kyllä ihan pirusti, mutta pakka pysyi silti koossa.

Nyt vielä loppuvuoden kisakalenterit pläräykseen ja katsotaan, pitäisikö lähteä hulluna testaamaan RTK3:sta. Nyt ois paketti vaan niin hienosti kasassa. Sen lisäksi tosiaan kuumottaisi JATin agikisoissa käydä pyörähtämässä, ehkä jossain muissakin agikisoissa kun pitkästä aikaa on sekä koira ehjä että oma kroppa ehjä. Mulla oli penikat tulehtuneet ja juoksukieltoa varmaan kuukausi, sen lisäksi vielä tämmönen kiva kuukauden flunssa päälle. Onneksi nyt alkaa jo pikkuhiljaa palailemaan kuosiin. Pongon jalka ei ole oikeastaan naksunut enää ja koira vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa. 

Kuva: Karoliina S, kiitos!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti