lauantai 18. huhtikuuta 2015

Ongelmat vaan kasaantuu?

Ja jälleen on vierähtänyt lähes kokonainen viikko. Viimeisin postaus kun tosiaan on maanantain rallytokomölleistä, niin johan tässä on kerennyt tekemään vaikka ja mitä. Tiistaina oli Oonan kisasulkeiset, jossa pohdittiin suurimpia ongelmia ja hyviä pätkiä viikonlopun virallisista rallytokokisoista. Alussa kontrolliliikkeet sujui hyvin, esim. istumisjutut. Taas "haahuiluliikkeet" kuten 360 oikeaan oli vaikeita ja koira oli vaikea pitää hallinnassa. Loppuradasta taas päinvastoin, eli seuruu parani silmissä ja istumiset vaikeutui. Siihen vaikutti kyllä kyltitkin: loppuakohden tuli meille helppoja seuruukylttejä kun taas istumiset oli vaikeimpia. Pureudutaan seuraavassa rallytokovalmennuksessa meidän ongelmakohtiin, eli haahuiluhetkiin sekä istu - käännös oikealle - istu -kylttiin. Sen lisäksi mietitään keinoja, miten voin lisätä koiran vastuuta radalla ja näin saada sen parantamaan suoritusta. Alkuradasta kun mun "sivusivusivu" huutelut vaan huononsi suoritusta. Tajusin myös, että hypyn jälkeinen haistelu oli mun opettamaa, eli ollaan treenattu tokohyppyä niin, että haluan koiran menevän siitä kauas -> heitän namin sen hypätessä. Tätä ei kannata näköjään tehdä rallykisojen kynnyksellä.


Keskiviikkona agilityvalmennus. Sitä ennen kävin päivällä ottamassa pari hauskaa tokojuttua itsenäisesti, ihan vain nostamassa fiilistä helpoilla tehtävillä. Sujuikin ihan mainiosti, hyppy sujui sekä jäävät maahan sekä seiso sujuivat mainiosti, erotteli hyvin. Vauhtinoutoakin testattiin. Agilityvalmennuksessa oli parin viikon takainen rata peilikuvana. Koira oli ihan hajujen maailmassa (juoksunarttuja?) mikä onkin koomista, kun juuri olen ajatellut sen olevan koira, joka ei juoksunartuista välitä ellei niiden pyllyä pääse haistamaan. Noh, näköjään välittää, syön sanani! Radalla koira teki kaiken vaaditun ja välillä jopa jee laukkasi, mutta fokus oli 50% muualla. Toiselle radalle sain parannettua kun tehtiin aika suoraa pätkää ja otin vinkulelun avuksi hetsaukseen ja koirasta irtosi hyvin vauhtia. Joskus vain on näitä treenejä, kun koiraa ei kiinnosta ja pitää helpottaa paljon. Julia sanoikin, että Pongo ei muutenkaan kestä agilityssä jankkaamista, eli sillä lopahtaa mielenkiinto tosi nopeasti. Onneksi sen sai tähän treenin loppuun nostatettua lelulla.

Torstaina ja perjantaina otin tarkoituksellisesti vapaapäiviä kaikesta treenitekemisestä. Sen sijaan metsälenkkeiltiin oikein pitkiä lenkkejä, käytiin vähän juoksulenkillä yhdessä ja olen muuten yrittänyt olla koiran kanssa. Pongolla on nyt selkeästi ollut hallilla motivaatio-ongelmaa, en oikein tiedä mistä se johtuu. Juoksunartuista tai sitten se tarvitsee taukoa treenaamisesta? Itselläni sormet syyhyäisi opettaa koiralle rallyn voittajaluokan asioita, mutta kun koira tuntuu tarvitsevan taukoa, sitä on silloin otettava. Ehkä meidän  täytyy aloittaa pyörimällä olohuoneen matolla ja käyttämällä naksutinta ahkerasti. Lisäksi nyt olisi meille paikallaan esimerkiksi muutamat mätsärit tai muut helpot jutut yhdessä, tarvitaan selkeästi nyt sellaista meidän suhteen parantamisaikaa. Itse vaan suutun kun "koira perseilee" ja silloinhan Pongo haluaa ihan vielä vähemmän tehdä mitään.

Joten kyllä, olemme kohdanneet suuren motivaatio-ongelman! Torstain rallyvalkassa Oona varmaankin pureutuu mun kanssa asiaan, mutta jossei mikään muu auta niin sitten vaan yksinkertaisesti taukoillaan, jossei oikeasti muu auta. Liikaa vaikeita uusia asioita ehkä, liian vähän onnistumisia, liian vaikeita häiriöitä? Voitaisiin miettiä jotain helppoja motivaatiota nostattavia juttuja mitä harjoitella hallilla naksuttimella. Naksutin toimii meillä hyvin motivaation nostattamiseen, koska se on tarpeeksi mustavalkoinen ja selkeä väline palkkaamiseen lyhyissä treeneissä. Itse en osaa ilmeisesti ilman sitä merkitä tarpeeksi hyvin mistä palkkaan. Kotona sitten voisi treenata vaikeampia juttuja, kun häiriö on minimissä tai sulautettuna muun treenin oheen. EI jankaten.






Lauantaina oli agilitypäivä. Aamulla esiinnyttiin Kortepohjan koululla lasten lauantaikoulupäivänä Poppareiden agilityesityksessä. Pongo oli viritellessä ihan järkyttävällä tuulella: namit eivät kelvanneet (!wtf), sen teki mieli vaan haistella ja haukkua. Mietin vaan, että joopajoo näinköhän tästä tulee yhtään mitään. Kuitenkin koira oli aina välillä hetken mun kanssa tekemässä ja kun päästiin radalle, se kuitenkin aksasi ihan hyvin. Itse hätiköin ja ohjasin päin pyllyä ja kepit olivat yllättäen aika tosi hankalat, mutta saatiin ihan hyvä fiilis. Vinkupossu auttoi taas menossa! Kiitos Tiinalle videosta.


Väliajalla nimittäin Tiina auttoi mua ja otin Pongolle parit kepit etupalkalla, ja se pujotteli tosi hyvin. Jostain syystä vaan aloitti keppien väärältä puolelta!? En tajua miksi. Selkeästikkään vire ei ollut ihan optimaalisin oppimisivire. Toisella radalla valitettavasti akku loppui, joten en saanut sitä videolle. Tietenkään siitä paremmasta radasta ei jää mitään todisteita, nimittäin akku loppui sekä puhelimesta että järkkäristä. Mainiota, teknologia vihaa mua. Kuitenkin, siinä viritellessä Pongo oli ihana oma itsensä, "mitä tehdään!?" ja innostui hirveästi repimään hihnaa sekä leikkimään mun kanssa, namitkin alkoi kelvata. Ehkä paikka oli vaan niin uusi ja vire katossa, että oli vaikea keskittyä. Onneksi koira kuitenkin sai koottua itsensä. Radalla alussa koira tälläkertaa pysyi, tehtiin virheetön rata kepeille asti ja siinä pari kertaa säädettiin ja koira meni lopuksi kepit alusta loppuun oikein ja suhteellisen lujaa Pokon tämänhetkiseen keppivauhtiin. Mainiota! Loppurata meni taas hyvin suoraan oikein, mutta vikan hypyn ohi se meni enkä jaksanut korjata. Heitin vaan suoraan palkkapallon. Treenivihkoon kirjoitin isoin tikkukirjaimin: HARJOITTELE KEPPEJÄ OIKEASTI NYT. Helmikuun lopulla laitoin itselleni "treenaa: keppikulmat, keppien vahvistus, niisto..etc" ja eipä oo tullut harjoiteltua. Ja senhän näkee. Sitä saa mitä vahvistaa... tai ei vahvista laisinkaan????

Iltapäivällä alkoi Haukkuvaaran avoimet ovet ja siellä oltiin knock out -kisassa mukana. Ajattelin sen olevan tarpeeksi hauskaa tekemistä meille, ei vakavaa menoa ja saataisiin vähän vauhdikasta puuhaa meille eikä koira kerkeäisi haistella. Ylivirekkään ei olisi nyt niin ongelma, kunhan koira tekisi mun kanssa sata lasissa mielummin kun haistelisi ilmaa. Vähän ahdisti kun radalla olisi kepit ja niihin luultavasti koko homma kossahtaisi, mutta mennään pitämään hauskaa. Pongolle tekee hyviä tämmöiset nopeat hauskat treenit nimittäin. Oltiinkin knockout kisassa Kake-veljeä vastassa ja Pongo otti Karon käskytyksestä niin kovan häiriön, että se ei suostunut menemään enää kepeille. :D Koitin niitä hetken, mutta kun koira ei edes lähtenyt hakemaan niin tehtiin vaan rata muuten loppuun. Oli ihan hauskaa, vaikka toki harmitti tippua heti alkukisasta pois. Loppupäivä kului avoimissa ovissa talkoissa. Olin ensin rally-tokopisteellä neuvomassa, jonka jälkeen pidettiin Houkutusten Highway Oonan ja Nellin kanssa. Se onnistuikin hyvin ja palkintosijoille pääsi jopa kaksi meidän agijunnua, mainiota.

Hanna luennoi koirien agressiivisuudesta ja se oli pakko päästä kuulemaan, joten menin sitten loppupäiväksi sinne. Jos tämä järjestetään joskus uudelleen, suosittelen todella käymään kuuntelemassa ja keskustelemassa. Avasi paljon omia silmiä ja vieritti olkapäiltä osan sitä häpeän taakkaa, minkä aggressiivisen koiran omistaja kantaa. Hihnan päässähän se 99% ongelmasta on. Luento vierähtikin todella pitkäksi... oli erittäin mielenkiintoista kuunnella paikalla olleen maalimiehen puheita ja keskustelua syntyi mukavasti. Hanna piti tosi hyvän luennon ja maalimies kruunasi kyllä sen. Luennon loputtua maalimies tuli vielä puhumaan kanssani Pongosta, kun sanoin luennolla meillä olevan ongelmaa mm. koira-aggressiivisuuden kanssa ja häntä kiinnosti kuulla enemmän. Juteltiin pitkä tovi Pongosta ja harmi kun Pongo ei ollut enää mukanani, hän olisi halunnut nähdä sen ja sen reagointia, millainen koira on kyseessä. Kirjoitin itselleni pitkän muistiinpanot keskustelustamme (sekä luennosta), ehkä joskus julkaisen blogin puolella sen myös. Fakta on se, etten tällä hetkellä tiedä oikeaa tapaa Pongon kouluttamiseen. En tiedä tietääkö kukaan mukaan, vielä. Mutta nyt mulla on motivaatiota yrittää hoitaa ongelmaa pois ja ymmärrän taas ehkä rippusen enemmän tuota niin rakasta koiraani. Kaikki ei ole niin yksiselitteistä, onko kyse vihasta, kivusta, pelosta, epävarmuudesta.. vai mistä? Kaikki on kuitenkin toisiinsa kytköksissä: treenikäyttäytyminen, totteluongelmat, rähinäongelmat, lenkillä luoksetulo-ongelmat... Nyt onkin todella pähkinä purtavaksi. Mutta elämä kai olisi ihan tylsää, jos kaikki olisi aina ihan helppoa? Enkä tosiaan sano, että Pongo olisi sen huonompi koira "ongelminensa"  tai muuta, koska olen tehnyt sen kanssa niin parhaani kun voin ja se on ollut mulle niin hyvä koira kun voi. Se tulos on tässä. Maailman rakkain se on mulle kaikkine negatiivisine puolinensakin. Nyt tarvitaan vähän helppiä parannusta varten, koska mun resurssit oli tässä. Eikä hävetä edes myöntää.

Ajatuksia nollaamaan luennon ja keskustelun jälkeen lähdettiin Pönttövuoreen, jossa lähes parituntinen lenkki saikin oman mielen rentoon tilaan kaiken aika tunteita nostattavan iltapäivän jälkeen. Oman koiran aggressiivisuudesta avautuminen on minulle vaikea paikka, joten oli mukava saada ajatukset nollattua ja viettää mukava lenkkihetki treeniporukan kanssa. Sen lisäksi ihana pikku Muru Mursandeerus tuli meille vielä yökylään, nimittäin huomenna ajattelin käydä sen kanssa Haukkuvaaran mätsäreissä. Meidän pitää harjoitella toukokuun näyttelyitä varten. :)


6 kommenttia:

  1. Tää voi olla aika suorasukainen neuvo oikeasti tuntematta teitä, mutta otan riskin. Tauko kuulostaa oikeasti hyvältä, ihan teitä molempia ajatellen. Tekstistä kuultaa läpi, että olet tainnut saada paljon ajateltavaa ja Pongokin on painanut ihan hirmuna duunia. Se ehkä kaipaa lepoa ja sä vähän etäisyyttä?

    Toi lumisadevideo oli jotenkin ihana. ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän tässä paneutua tuon koiran sielunelämään ja oppia nyt parhaan tavan toimia sen kanssa. Tässä tuleekin projektia. En tiedä tuleeko taukoa tai kuinka pitkää, mutta nyt ainakin ensialkuun huomenna hierontaan ja siitä sitten katsellaan, mitä lähdetään yrittämään. Ehkä löydettäisiin perimmäinen ratkaisu kaikkeen ja sen varjolla tilanne paranemaan kaikilla osa-alueilla, myös harrastamisessa.

      Ja kiitos :) Keli ei ollut kovin kiva, kun lunta tulee voimalla naamaan keskellä kevättä, mutta videosta tuli kiva. :D

      Poista
  2. Olisin kiinnostunut, että miten noi treenit haukkuvaarassa rakentuu? Oletteko rallytoko ryhmässä johon sitten päälle noi valmennukset ja pohdinnat vai miten? Onko noi kaikki hinnoiteltu erikseen ja paljonko teidän harrataminen rallytokon puolella maksaa? Itse etsiskelen meidän nuoremmalle koiralle harrastuspaikkaa, mutta melkeinpä mahdoton lähteä viikottain ajelemaan Jyväskylään, joten mietin jotain muuta vaihtoehtoa. Noi valmennukset kuulostaisi passeleilta, jos niihin voi tulla kertamaksulla silloin, kun kyyti järjestyy...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen rallytokon valmennusryhmässä, jossa on tunnin treenit joka toinen viikko. Erikseen sitten järjestetään esim. häiriötreenejä, kuukausivalmennuksia ja nyt oli kisojen jälkeen erilliset kisasulkeiset eli juteltiin vaan. Kaikki on hinnoiteltu erikseen. Jos haluat tietää hinnoista enemmän niin kysele vaikka sähköpostissa tiksu-@hotmail.com

      Lisäksi sitten jos kuuluu seuraamme Pop Dog pystyy ostamaan irtovuoroja niitä myyviltä, eli kaikki kerrat ostetaan etukäteen ja jos ei itse pääse, niin voi myydä jos haluaa. Seuralaiset paljon myyvätkin treenkertojaan, joille eivät pääse sillä viikolla. Seuraan liittyminenkin on helppoa, netissä täytät lomakkeen. KK-valkkoihin/häiriötreeneihin/yksittäisiin treeneihin yms pääsee myös eikä vaadi sitoutumista. Ryhmäpaikat vaatii sitoutumisen.

      Poista
  3. Ihana Pongo ja kirjotat muutenkin tosi hyvin ja siisteillä kuvilla:) Koirien kanssa touhutessahan aina on se että tänään voit vetää treenit ihan huippuhyvin ja huomenna kisoissa/näyttelyssä/missälie päin koiran takamusta:( Mutta kyllä ne koirat on parhaita!

    www.radianceheartpaw.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Jep, eläimilläkin voi joskus olla huono treeni- tai kisapäivä. :D

      Poista