torstai 11. syyskuuta 2014

Tokohulluuden viikko 37

Maanantaina en mennyt agivalmennukseen, koska Pongolla on nyt kahdet kisat perättäisinä viikonloppuina taas, niin ajattelin olla tekemättä turhaan rataharkkaa tällä viikolla. Turhaan kyllästyttää sitä, kun mielummin voi säästää paukkuja kisoja varten. Käytiin kuitenkin Annen kanssa treenaamassa Haukkiksessa, sillä haluan nyt alkaa treenaamaan paikkista oikein tosissani. Aloitettiinkin heti hienosti tänään paikkiksen merkeissä! Annella on siis Pongoa hieman nuorempi hieno soopelinahkauros Santtu, jonka kanssa Pongo on joskus leikkinyt kun se oli vielä pentu.

Paikkiksessa pidettiin kunnon väli, aikana 1 minuutti. Tultiin heti vaan paikkikseen ja laitettiin koirat siihen. Pongo ei ollut kovin levoton, ei pitänyt mitään ääntä ja oli hienosti. Koirat oli myös vapaana, mutta hieman vielä mulla on luotto hakusassa ton koiran kanssa, joten mun välimatka koiraan oli lyhyt. Paikkis meni kuitenkin hienosti, jonka jälkeen otettiin pari kertaa hyppyeste. Laitoin koiran menemään esteen ja pysäytin "paikka" käskyllä, kävin palkkaamassa sen suuhun ja vapautin. Tätä pari kertaa. Sen jälkeen muutama liikkeestä seisominen, siinä vielä joudun käyttämään käsiapua, että aletaan varmaan harjoittelemaan samaa kun stoppiharjoitukset, mutta vaihdan vain käskyksi meidän arkikäskyn. Vähän se oli välillä lahnana, mutta jos ei totellut käskyä sanoin painokkaasti vaan "sivu" niin johan se teki 100 kertaa paremmin. Palkaksi tekemisestä Pongo sai ihanan uuden vinkuvan tennispallon ja se oli muuten tosi hyvä palkkalelu. 


Kuvan ottanut Karo

Koira meni hetkeksi autoon lepäämään ja tauon jälkeen otettiin kepit ihan mun mielenterveyden kannalta. Annoin koiran hakea tosi vapaasti kepeille, eli keppejä ennen oli suorassa linjassa este ja siitä vain annoin koiran mennä kepeille. Tehtiin ehkä viitisen toistoa, tein molemmin puolin ja myös takaaleikkauksia. Palkkasin vinkupallolla. Pongo ei tehnyt yhtään virhettä missään, eli kisojen keppivirheet on varmaan ollut ihan siksi, etten ole antanut koiran vaan hakea kepeille. Täytyy luottaa tohon enemmän, kun se osaa jo homman! 

Loppuun sen jälkeen vielä paikkis 1 minuutti, koirat vapaana ja kaukana toisistaan. Häiriönä oli Julia rakentamassa rataa, ei haitannut Pokoa. Hienosti se malttoi paikkistella, vaikka oli vielä ehkä vähän höyry päällä. Käytettiin pojat vielä jäähkälenkillä yhdessä ja ei mitään ökinöitä kummankaan osalta! Oon tosi tyytyväinen Pongoon ja sen käytökseen, kyllä nyt on uudet vinkupallot ansaittu kun noin hienosti osataan olla. :)


Tiistaina hölläiltiin, käytiin hauskalla metsälenkillä Karon ja Kaken kanssa ja pidettiin kunnon vapari. Tälle viikolle kun on tulossa lähes jokapäivälle jotain treeniä halusin pitää Pongolle yhden kunnon lomailupäivän ja tiistai oli siihen juuri sopiva. Metsässä vapaana kirmailu tekee kyllä koirille hyvää niin kropalle kun mielelle. Huomasin koulupäivän jälkeen itsekin tarvitsevani metsälenkkiä, tekstasinkin Karolle "heti sun luennon jälkeen metsälenkille!!" koska kolmen tunnin Wordin vääntösession jälkeen oli silmät ihan ristissä ja ainoa mitä kykenin tekemään oli ulkoilla metsässä. 








Keskiviikkona sitten iltapäivällä tokoiltiin, mentiin Haukkuvaaraan ja tehtiin ihan heti alkuun paikkamakuu Santtu-nahkan sekä Laki-mamin kanssa. Pojat oli sivuilla ja Laki keskellä. Pongo oli ilman hihnaa, ajaksi tuli lopulta 1 min 10 sek. Olin aluksi liian kaukana ja Pongo piippasi ihan vähän, kävin noin 45sek kohdalla palkkaamassa ja jäin lähemmäs. Loppuaika menikin hyvin ja mentiin sitten ulos riehumaan kun Santtu ja Laki teki hieman pidemmän paikkiksen. Eli vielä matkan koiraan täytyy olla lyhempi, ei pidä haukata liian isoa palaa kakusta. Järjestelmällisesti varmasti kun treenaa tätä paikkista, niin se helpottuu. Edistystä kun on jo tapahtunut, tämä oli vasta ensimmäinen kerta kun Pongo oli noin levoton.

Sen jälkeen tehtiin pari kertaa luoksetulo, ongelmana sivulle tullessa saattaa jäädä vinoon tai väärään kohtaan. Tehtiin helpotettua versiota, eli pelkkiä sivulletuloja vähän kauempaa. Näitä pitää tehdä lisää ja itse olla sekoilematta, niin se tulee sieltä. Luoksetulossa muuten ei siis sinäänsä mitään ongelmaa. Sen jälkeen vielä hyppyeste pariin otteeseen, näytettiin Annalle se "paikka" käskyn kanssa ja saatiin kehuja. Mun pitää muistaa kiertää este vasemmalta puolelta ja viedä sieltä koiralle palkka, välillä myös tehdä hyppyestettä vain heittäen nakkia toiselle puolelle (suorituksesta hauskaa, hyppyesteen meno on hauskaa) ja ei aina koko suoritusta. 



Väliin otettiin tauko ja lopuksi vielä halusin näyttää seisomisen "paikka" käskyllä. Sain huomautusta äänensävystä, ei liian tiukkaa käskyä, niin että koiran korvat särähtää taaksepäin. Pysähtyminen oli sinäänsä hyvä, mutta käänsin liikaa yläkroppaa antaessani lisäavun vasemalla kädellä, eli pitää keskittyä kevyeeseen käsiliikkeeseen, eikä tehdä hirveää kropan liikettä kun käsiliike riittää. Pakko varmaan videoida tätä seisomista ja katsoa se niin itsekin hokasee, en osaa kiinnittää huomiota oikeen tämmösiin "automaattisiin virheisiin" kuten kropan kääntyminen tai oman vauhdin hidastus. Ne tulee vaan niin automaattisesti mulla, teen hirveän voimakkaasti lisäavun tai sitten vaihtoehtoisesti hidastan huomaamattani/vahingossa liikettä sen pari askelta. Mutta summasummarum pysähdykset olivat nättejä ja eiköhän ne saa kokoon kursittua. Toinen treeni tätä (ja hyppyä) ajatellen on se, että koira jää "paikka" asentoon, palaan vierelle ja palkkaan edestä ja koiran pitää pysyä paikallaan ja se ei saa istua automaattisesti kun tulen vierelle. Helppo harkka esim itsenäiseen treenaukseen yksin, toivottavasti sujuisi hyvin myös. Selkeästi tää paikka käsky sopii paremmin kun stoppi, mutten usko sen stoppitreenauksen ainekaan huonontaneen tätä. Ehkä voisin tehdä "stoppitreeniä" mutta paikkakäskyllä. Onhan mulla tässä aikaa ja kotona tylsää ja koiralla on tylsää.. Ehkä takapihatreeniä?

Pysäytysten jälkeen vielä loppuun paikkis Kaken kanssa, aikana 1min 15sek ja Anna liikkuroi. Alussa jouduttiin odottamaan hetki (Anna kävi autolla), Pongo oli hienosti sivulla vaikka muunmuassa yksi koira käväisi meidän kehäaitojen puolella (hihnassa) ja oli porukkaa pyörimässä viereisellä aksakentällä. Olin tyytyväinen Pongon supermotivaatioon loppuvaiheessa treeniä! Hyvä koira. Olin nyt suunnilleen samassa paikassa mitä sillon tän päivän ekan paikkiksen palkkaamisen jälkeen, Pongolta ei mitään levottomuutta, vaikka oli hieman häiriötäkin. Paikkis sujui ongelmitta, ainoastaan lopussa se nousi sivulle ilman lupaa -eli liikkurin käskystä- ja en huomioinut sitä kun paikkis oli hieno ja siis ei se mikään järjetön virhe ollut. Sen jälkeen heittelin vähän palloa ja hienosti leikki mun kanssa vaikka Kake olikin vieressä.




Torstaina oltiin sovittu ryhmäpaikkistreenit Killerille. Mukana oli siis Mimmi-karjis omistajansa Saijan kanssa sekä sitten paikalle sattui tulemaan Etoelävän Elli ja hänen karjikset. Pongolle oli hirveän vaikea aluksi keskittyä, toki oli ihan uudet treenikaverit, jotka oli vielä ihan outoja karjiksia. Ennen Ellin tuloa tehtiin Saijan kanssa luoksepäästävyys ja Pongo oli hienosti paikallaan. Sen jälkeen paikkis, 1min 15sek ja olin aika lähellä. Koirat oli vapaana. Pongo oli vähän levoton, tokikaan en hirveästi siinä sitä viritellyt vaan ruvettiin lähes heti tekemään. Pongo piippasi ehkä kaksi kertaa, muuten möllötti paikallaan, joten olin ihan tyytyväinen. Taas nousi sivulle ilman käskyä, en reagoinut siihen.


Sen jälkeen paikalle saapui Elli ja otettiin siinä itseksemme pieni seuruupätkä sekä yksi luoksetulo. Seuruut meni hyvin, ei ongelmaa ja sain sen jopa motivoitua tekemään, vaikka häiriötä oli paljon. Ehkä kun Elli tuli ja häiriönä oli useampi ihminen, auto ja monta koiraa, tuli siitä helpompaa kun ei tarvinnut keskittyä vain siihen yhteen koirahäiriöön. Seuruun jälkeen otettiin luoksetulo ja se meni hyvin, sivulletulo oli vähän hassu ja korjautin sen, mutta tuli sivulle kuitenkin jotenkin, eikä jäänyt matkalle. Olen semityytyväinen.

Sen jälkeen Elli katsoi vähän meidän seisomista ja kuulemma seuruu on hyvä. Lisäapu oli kuulemma hyvä pieni ja koira pysähtyi sillä tosi hienosti, oli ihan hyvä pätkä ja reagoi nimenomaan mun juttuihin, odotin liikkurointia hyvin itse ja se oli ihan hyvä pätkä. Tärkeinpänä ohjeena oli tehdä seisomista ("paikka") monipuolisesti, ei aina samanlaista treeniä liikkuroituna tai kaavamaisesti, vaan että paikka voi tulla yllättäen ja siihen pitää reagoida nopeasti. Esim "paikka" ja pallo suoraan suuhun tai vastaavia harjoituksia. Katsottiin myös luoksepäästävyys, ensimmäinen kerta oli virheetön, Elli oli aika eleetön, mutta seuraavalla kerralla kädet ojossa tullessaan Elli olikin niiiiin ihana, että pyllykin nousi maasta. Toruin kevyesti ja otettiin uudelleen, onnistui.

Loppuun vielä kisanomainen treeni, eli alkujutut tarkastus ja muut, sen jälkeen luoksepäästävyys ja paikkis. Elli liikkuroi sekä myös suoritti luoksepäästävyyden. Pongo istui hyvin luoksepäästävyydessä, ei ongelmaa, vähän ehkä nousi odottaessa eli odotusharjoituksia pitäisi tehdä enemmän, että vaan pitää odotella sivulla kun kestää ja kestää ennen liikkeen alkua. Paikkis kesti 50sekuntia, sillä musta kaksi ihanaa karjistyttöä molemmin puolin tuntui olevan aika vaikea Pongolle. Jäin myös aika lähelle, mutta se oli todella hyvin siinä, ei yhtään levoton. Kun tulin sen vierelle käskin sen olla "maa" ja kun nousi, käskin sen takaisin maahan ja käskystä sivulle, sitten alkoi bileet. SIihen me oikeastaan lopetettiin sitten. Käytiin treenien jälkeen vielä juoksuttamassa koiria Killerin metiköissä, Pongo nautti karjistyttöjen seurasta! 

Tällä viikolla on kyllä ollut tosi paljon tokotreeniä, mutta on kyllä tullut paljon uusia oivalluksia sekä treeni-ideoita. Ei ehkä ihan toivotonta menoakaan ja onneksi itsellä nyt on tosi kova treenimotivaatio. Toko on vaan niin hauskaa ja koukuttavaa! Huomenna mennäänkin sitten ihan Etoelävän kurssille ja lauantaina meillä on LAUKAn aksakisat, jänskättää..

2 kommenttia:

  1. Jos tuntuu että Pongo alkaa tulla omin lupineen ylös, niin voit palkata sitä heti sivulle palatessasi suoraan maahan etujalkojen väliin ja harjoitella erikseen tätä että seisot sen sivulla sen ollessa maassa ja palkkaat eri mittaisista ajoista. Tämän takia aina vaan kokonaisia ja kokeenomaisena treenatut liikkeet alkaa helposti rakoilla, koska koira oppii hiljalleen ulkoa jokaista vihjettä seuraavat kohdat

    Mä olen itse poistanut muuten leikkipalkan paikkamakuusta kokonaan, koska mulle on joskus neuvottu että kiihdyttävä palkka kumoaa sitä mielentilaa joka koiralla halutaan olevan paikkamakuussa. Varsinkin siis jos koiralle yrittää tehdä paikkamakuusta mieluisaa palkkaamalla sitä ihan superisti jokaisen onnistumisen jälkeen, niin se alkaa herkästi virittyä jo paikkamakuuvihjeestä ja virittyneenä se reagoi herkemmin koviin häiriöihin kuten rivistä lähteviin koiriin. En tiedä miten paljon siitä on ollut hyötyä, mutta itse olen tämän vuoksi palkannut paikkamakuussa runsaasti syötellen ja rauhallisesti samalla kehuen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vinkki toi eka, täytyy varmaan testata. Ekasta kerrasta en vielä huomauttanut, enkä toisestakaan, mutta kolmannen kerran noustessa sitten sanoin sen takaisin maahan. Mä oon palkannut koiraa joissain paikkistreeneissä siihen maahan, sivulle. Nyt siis kun koirat vapautettiin kehuin sitä ja hölkkäsin sen kanssa sivummalle ja vasta myöhemmin heitin pallon, ei nyt hirveätä leikkipalkatusta, mutta siis kiihdyttihän se koiraa siihen loppuun hieman.

      Mutta siis hyvä vinkki tuokin tulevaisuudessa muistaa, että mielummin rauhallista palkkaa kuin bilepalkkaa. Kiitos :)

      Poista