keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Musta on tullu (rally-)tokohullu!

Maanantaina rally-tokoa Karon kanssa Haukkuvaarassa. Aluksi oltiin isolla kentällä ja  Karo oli tehnyt meille radan, mitä piti mennä. Se homma meni kuitenkin vähän plörinäksi, koska hienosta motivaatiosta ja innosta huolimatta häiriö toisella kentällä osoittautui liian suureksi ja tehtävä oli vähän liian vaikea Pongolle ja se ei vain kyennyt keskittymään, vaan kiinnitti hirveästi huomiota ääniin. Häiriönä siis oli agilityä ja vieläpä keinun pauketta, joka oli liikaa Pongolle ja siksi treeni vähän kärsi. Itse en nyt osannut tukeakkaan sitä tarpeeksi ja puuttua noihin sen kuuntelemisiin. Sen lisäksi aloin varmaan itse vielä miettimään sitä ääntä ja häiriötä, joten sitten kärsi myös mun ohjaaminen. Sanotaanko, että häiriö oli meille molemmille liikaa. Käännökset oli multa liian nopeita, en hidastanut käännöksissä. Koira teki koko treenit kyllä parhaansa, vaikka oli vaikeaa ja tehtiin vielä meille aika hankalia kylttejä. Jäi vähän huono maku suuhun ja halusin tauon jälkeen petrata. Videolta näkyykin musta hienosti, että alussa sekoillaan molemmat ihan urakalla, mutta kun päästään vauhtiin niin homma toimii. Tähän astiseen taitotasoon liian vaikea äänihäiriö kuitenkin.

Tauon jälkeen uudestaan, nyt ilman kylttejä ja huomattavasti parempaa. Otin pelkkää seuraamista, koska sitä pitää harjoitella ja Pongo kesti hyvin pidempiäkin pätkiä palkatta. Itse voisin vielä rauhoittaa lisää käännöksiä... Sen takia sille ne onkin vaikeita, kun en hidasta tarpeeksi itse. Hyvin on kuitenkin kyllä tuo seuruu parantunut, nyt pitäisi ehkä tehdä noiden kylttien kanssa enemmän rallyä ja muutenkin hioa vielä yksittäisiä liikkeitä. Loppuun vielä sitten paikkamakuu, puolitoista minuuttia ja noin 45 sekunnin kohdalla palkkaus ja uusi "maa" käsky. Pysyi, jeejee! 




Tiistaina sitten jatkettiin kasvattajan kanssa rally-tokon parissa. Tänään sitten ideana oli hioa (taas) seuruuta ja käännöksiä. Seuruu sujui superhienosti, käännökset oikealle kanssa hyvin ja vasemmalle lähdettiin hiomaan helpotetusti käännöksiä. Vasemmalle oli vaikeeta, mutta pikkuhiljaa kun tuollaista treeniä jatkaa, niin eiköhän se ala sieltä löytymään. Hirveän laiskaa on kuulemma Pongon takapään käyttö, kuulemma samallailla kun Laki-äipällä. Täytyy taas kyllä kehua hienoa työskentelyintoa ja lopussa oli häiriönä ihmisiä sekä koiria aitojen ulkopuolella ja miten hienosti vikassa tehtävässä se paranti ja oikeen keskittyi muhun, vaikka häiriö oli aika vaikea. Hyvä Pongo! :) 

Eli vain kerran käytiin kentällä, treeni oli aika pitkä kerraksi (siltä se ainakin tuntui, oltiin kai kuitenkin joku 10 minuuttia kentällä, mutta oli aika pilkunviilauspainotteista treeniä), mutta hyvin Pongo kyllä jaksoi tehdä innolla ja otettiinkin vain nuo treenit, eikä tauon jälkeen toista kertaa ollenkaan. Teki niin hienosti, etten halunnut lähteä junnaamaan turhaan enää tehtäviä, kun ei se siitä olisi mihinkäänpäin enää muuttunut. Nyt vaan takapään käyttöä, mutta namikädellä en halua pilata seuraamista ja tuskin Pongo siitä mitään tajuaisikaan, mielummin teen noita kääntely ja vääntelyharjoituksia, kuten kasvattaja mua kehoittikin treenaamaan niin.



Kasvattaja halus ottaa Pokosta tämmösen liikekuvan :D


Keskiviikkona olin tuuraajana agilityn valmennusryhmässä, jossa tehtiin viikkorataa. Että oli kyllä mulla paljon muistettavaa ja rata oli kyllä mulle tosi vaikea, posiitivista se, ettei ainakaan mahdoton. Ajatustyötä ja harmaita hiuksia se kyllä vaati multa liikaakin. Kasvattaja otti meitä taas videolle ja näky on kyllä taas aika karua. Mutta sinnehän sitä mentiin opettelemaan! Selkeästi ihan oikea paikka ainakin meikäläiselle. Viikkorata näytti siis tämmöiseltä tälläkertaa:



Paljon uusia (18-19 amerikkalainen) ja vanhoja ja vaikeita (14 niisto, 11-12-13 vastakäännös) ohjauskuvioita, jotka oli mulle tosi vaikeita sekä tietty muutenkin vaikea muistaa rata noin lyhyessä ajassa. Videolta näkyy mun sähläys sekä pienet onnistuneet hetket, A:lle tuli hieno kontakti ja keinukin mentiin radanosana suhteellisen sujuvasti. Sen kummemmin en jaksa ehkä miettiä tai analysoida, mutta itse kun osaan ohjata ja lukea koiraa ja tehdä ohjaukset (olematta esim oikean putkenpään suun edessä krhm) vielä oikeassa kohdassa, niin aletaan olla homman ytimessä eli sitä voidaan olettaa mahdollisesti joskus sitten kun Pongo on veteraani. Hyvä rata juurikin meille treenattavaksi, hyvin haastetta ja ensi viikon viikkoradalle uudelleen harjoittelemaan kun tässä nyt kerran jo aloitettiin ja tuurauspaikkaa tyrkytettiin mulle suorastaan ovista ja ikkunoista. Näköjään ihan hyvä päästä välillä kasvattajan lisäksi (joka hyväparempiparas koutsi meille onkin) myös muiden silmän alle. :)





Mulla on joku tosi outo tunne: tokoilu ja rally-toko tuntuu houkuttelevammalta ja helpommalta kuin agility!? Mä taidan olla tulossa kipeäksi, kun mun mielessä risteilee tuollaisia kummallisia ajatuksia. En kuitenkaan antanut niiden myllertää mun mielessä liikaa, vaan kilttinä (ja hirveästi painostettuna) tyttönä ostin agilitylisenssin (Pop Dogin jäsen kun olen jo) ja valmistaudun henkisesti ja fyysisesti osallistumaan 26.4. ensimmäisiin virallisiin agilitykilpailuihin Pongon kanssa. Näiden maailman hankalimpien viikkoratojen jälkeen suoraviivainen ykkösluokan rata tuntuu ihan mukavalta ajatukselta... Yritän olla kuitenkaan olematta liikaa haavemaailmassani ja palata todellisuuteen, että kyllä sielläkin on varmasti se koukku tai kaksi, missä voi sitten matkata kohti "Vuoden Hyllyttäjä" palkintoa. 


Tokokuva, koska tämänhetken lempilajini (wtf)

Nyt sitten pidetään huomenna metsälenkkeilyntäytteinen vapaapäivä, koska Pongo on treenannut nyt tosi paljon ja tekee varmaan sille hyvää ottaa lepiä ennen möllirallykisoja, mihin mennään siis perjantai-iltana. Vähän kyllä jännittää jo etukäteen! Lauantaina oli tarkoituksena mennä Hippokselle mätsäreihin, mutta sain komennuksen töihin, joten lauantai on joko vapaa tai sitten luultavasti tokoilun/rally-tokoilun merkeissä tehdään jotain pientä kivaa. Sunnuntaina mätsärit Haukkuvaarassa ja ihan vain olemisen opettelun merkeissä sinne.

Aika hyvin on nyt musta pysynyt treeni-into Pongolla myös näin oikein aktiivisen treenaamisen alla, kun on suhteellisen järjestelmällisesti treenannut ja pitänyt huolta vapaapäivistä sekä sitten fiksusta treenaamisesta, eli agilitylle vastapainoksi tokoilua ja agilityä ei liian useasti per viikko, maksimina olen pitänyt ihan treenitreeninä sitä noin kahta kertaa viikkoon, joskus ollaan treenattu esim kontaktitreeniä (A tai puomi) sitten useampanakin päivänä. Ensi viikolla olisi maanantaina epikset (jatpailut) ja keskiviikkona viikkorata, joihin molempiin kyllä haluaisin osallistua.. Vähän hirvittää vetää kaksi rataharjoitusta aika peräkkäin. Tarvitsen kyllä alle mahdollisimman paljon epiksiä ennen h-hetkeä eli niitä The Virallisia Kisoja, joten ehkä mennään ihan mun mielenrauhan vuoksi, että opin olemaan.

Tämmöinen vähän isompi treenirykäyspostaus nyt kerralla, luetteko mielummin useammat treenit kerralla vai jokaiselle treenille oman postauksen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti