tiistai 1. huhtikuuta 2014

Koira-allergisen koiranomistajan silmin




" Mitä, oot allerginen koirille? Miten sulla sitten voi olla koira?"
"Allerginen koirille? Ootsä vähän tyhmä sitten kun sulla on koira silti?"

Kyllä, minä olen allerginen koirille ja omistan koiran. Vuonna 2009 kävin allergiatesteissä ja sain tulokseksi hevoselle 0.48 (kun allergiaraja on yli 0.35) ja koiralle 13.4. Kävin uusintatesteissä vuoden 2013 puolella ja siinä myös hevoselle tuli tulokseksi luokka 1 (1 pienin allergia, 5 suurin allergia) ja koirasta tuli tulokseksi luokka 3, useilla allergiaoireita. Ratsastusta olen harrastanut kahdeksanvuotiaasta asti eli aloitin alkuvuodesta 2002. Koira meidän perheessä on ollut vakituisesti noin vuodesta 2004-2005, kun meille tuli tädin koira.

Miten pystyin hankkimaan koiranpennun, kun minulla oli allergiaa?
Edellisen kuoltua oli tiedossa, että allergiaa on ja haluttiinkin käydä katsomassa pentuja niin, että mahdollinen allergisoituminen olisi todella helposti havaittavissa. Lyhythihainen paita, antaa koiran hilseen ja kuolan osua mahdollisimman paljon ihoa vasten sekä oikeasti rehellisesti tunnustelee omaa oloa. Kasvattaja oli alusta asti tietoinen allergiasta, mutta vaihtoehtoja oli sille, mikäli tulisin todella allergiseksi tulevalle koiralle. Koira voisi jäädä vanhemmilleni ja itse voisin muuttaa pois.

Allergiaoireita en kyllä juurikaan havainnut, kun pentuja kävimme katsomassa. Pennuthan allergisoivat kaikista eniten (yleensä) ja oloni oli hyvä. Henki kulki, enkä tuntenut oloani normaalia räkäisemmäksi pentujen luona käymisen jälkeen. Tärkeintä musta oli infota kasvattajaa, että mulla on allergiaa ja se voi mahdollisesti pahentua, mutta koira voi siinä tapauksessa jäädä silloin vanhempieni luokse asumaan. Pennun ottamiselle ei silloin ollut mitään estettä.

 
 Miltä oikeasti paha allergia tai allergiakohtaus tuntuu? Milloin eläimen kanssa ei voi elää samassa talossa ja siitä pitää luopua? 

Tähän vastaan, että tiedän. Koirien ja hevosten lisäksi olen allerginen kaneille, mutta niitä meillä ei koskaan ole kotona ollut. Ainoa kanikontakti lapsena oli, kun kävin jonkun kaverin luona ja nopeasti vilkaistiin niiden kania. Silloin en muista mitään allergiaa saaneeni, mutta me ei käsitelty kania eikä myöskään oltu siinä tilassa kauaa. Lapsuusajan kaniallergiasta siis ei ole tietoa, mutta kanien kanssa en ole koskaan ollut tekemisissä. Olin kaverin luona yötä ja heillä oli kaneja omakotitalon toisessa huoneessa ja nukuttiin vierekkäisessä ja aamulla muistan heränneeni normaalia räkäisempänä. Ajattelin sen johtuvan niiden koirasta, kun en osannut yhdistää sitä kaneihin.

Olen käynyt myös kaverin luona, jolla oli kani sekä kissa. Välittömästi sinne mentyäni on alkanut räkä valumaan kuin hanasta nenästäni sekä silmät valuttaneet ihan koko ajan. Allergialääke ei ole auttanut, mutta pystyin olemaan siellä sen muutaman tunnin ajan. Toisen kerran tänne mennessäni, oltiin siellä kauempi aika (useampia tunteja) ja silloin alkoi ottaa henkeen ja kurkkuputkeen, kuin olisi juossut pakkasella itsensä hengästyneeksi ja olisi vaikea saada happea. Kurkkuputki tuntui myös turpoavan ja hengittäminen oli vaikeampaa ja hengitys vinkui. Otin kaverin astmapiippua, mutta se auttoi vain hetkeksi (10-15 minuuttia) ja mun oli pakko mennä ulos istumaan. Lopulta lähdin, kun en pystynyt enää olemaan siellä kun en saanut kunnolla henkeä ja olo oli todella ahdistava. 

Toisen kaverin yksiössä olin myös kanin kanssa samassa tilassa, en rapsuttanut tai koskenut sitä, mutta 15 minuutin sisään alkoi aivastelu sarjoittain sekä nenän valuminen. Koko sen tunnin minkä olin, niin aivastelin hirveästi sekä kurkku tuntui hieman juuri siltä, että ottaa henkeen, mutta ei niin pahasti. Oli pakko lähteä kotiin ja heti ulos päästessä olo helpottui. Toisella kerralla olin ottanut aamulla allergialääkkeen ja kävin tämän kaverin luona. Juuri minun tullessa hän imuroi ja koko aikana en tainnut aivastaa kertaakaan tai niistää normaalia enempää.

Allergian lisäksi minua on siunattu myös atooppisella iholla, mikä tarkoittaa normaalia kuivempaa sekä herkempää ihoa. Joudun rasvailemaan ihoani erityisesti talvisin todella paljon ja joskus se tuntuu olevan todella huonossa kunnossa. Olen saanut lääkäriltä kortisoonirasvoja, joilla pystyn hoitamaan ihoa kun se tuntuu olevan huonossa kunnossa. Minulla atooppinen iho on pysynyt kyllä hyvin kunnossa ja varsinkin nykyään en rapsuttele ihoa juuri ollenkaan ja se on todella harvoin rikki. Ainoastaan naaman sekä käsien iho kuivuu paljon talvisin, mutta iho on ollut niin paljon huonompikin.
Toisinaan on ehkä vaikea erottaa, mikä on atooppista ihoa ja mikä allergiaa. En anna Pongon tai muidenkaan koirien nuolla ihoani tai käsiäni ja jos on tiedossa, että menen todella "koiraiseen" paikkaan, otan allergialääkkeen. Tällä hetkellä minulla on käytössä Kestox 10mg merkkinen allergialääke (vaikuttava aine ebastaniini 10mg) jota otan satunnaisesti ja yritän välttää sen ottoa, mutta joskus pidän kuureja milloin otan sitä päivittäin. En halua syödä sitä jatkuvasti, koska pelkään kehoni tulevan allergialääkkeille immuuniksi, jolloin ne eivät tepsi enää ollenkaan. Lisäksi minulla on kortisoninenäsumute, jota pitää käyttää kerran päivässä.

Mitä allergiaoireita minulle sitten koirista tulee?
Minulle tulee koirista allergiaoireita ja tiedostan sen itse. Minulla ei ole koskaan tullut koirista hengenahdistusta tai kurkkuun oireita, eikä koskaan mitään hengitysoireita, kuten esimerkiksi kaneista. Koirista minulle tulee räkäisyyttä sekä nuhaisuutta, minulla on ympärivuotinen nuha. Lisäksi minulle voi kehittyä tästä astma. Lisäksi jos koira nuolee ihoani, se voi kutittaa ja saatan raapia silloin ihon vaikka ihan rikki asti (samoin atooppisen ihottuman suhteen voi käydä) ja joskus ehkä tuntuu epämiellyttävältä ja iho saattaa tuntua kutisevalta, jos olen todella "koiraisen" tuntuisessa paikassa, jossa on paljon koiria pienessä tilassa tai siivottu huonosti. 

Allergiaoireeni eivät juurikaan vaikuta elämääni ja olen ollut myös poikaystäväni luona pidempiä aikoja, jolloin nuhaisuutta on ollut myös hänen luona, 100% koirattomassa asunnossa. Jatkuvaa ihottumaa minulle ei koirista tule, vaan ainoastaan silloin jos iho altistuu (paljon) koiran syljelle tai hilseelle. Oma koira tuntuu allergisoivan minua muutenkin kaikista vähiten ja se jopa nukkuu välillä sängyssäni ja huoneeni ei ole mitenkään eristetty koirilta. 

Minulle tulee luultavasti allergiaoireita myös Pongosta, mutta olen antanut itselleni mielessäni rajat, milloin en voi enää koiraa pitää ja se on silloin, kun on lähdettävä sairaalaan tai en saa enää henkeä ollenkaan. Tiedän, miltä oikeasti tuntuu kun ei saa henkeä (olen herännyt unesta niin, että minun on pitänyt yskiä itseni hereille -> tämä silloin kun meillä ei ollut koiraa lainkaan) ja miltä tuntuu se epämiellyttävä tunne, kun oikeasti on sitä pahaa allergiaa. En kuitenkaan ikinä lähtisi leikkimään hengelläni eli en koskaan ottaisi kania, koska tiedän olevani niille liian allerginen, koska kanien kanssa samassa tilassa minulla on pahaa hengenahdistusta, aivastelua, nenän ja silmien valtoimenaan valumista.


Tämä on minun oma valintani
Joskus harmittaa kovasti, kun ihmiset arvostelevat minua siitä, että pidän koira-allergisena silti koiraa. Jotkut ovat jopa nauraneet ja sanoneet minua typeräksi, mutta kyllä minä koen ihan yhtä tyhmäksi ne ihmiset, jotka aiheuttavat itselleen astmaa ja hengitystiesairauksia polttamalla tupakkaa tai valitsemalla muita epäterveellisiä elämäntapoja. Minä en polta, enkä ole koskaan polttanut kokeilua lukuunottamatta.

Allergia varmaan koetaan niin, että jos olen koira-allerginen niin koiran nähdessäni välittömästi menee kurkkuputki tukkoon ja minut pitää kyydittää ambulanssilla sairaalaan. Allergiaa on eri asteita, eri koirarodut sekä yksilöt aiheuttavat eritavalla allergiaa eri ihmisille. Allergisoimattomia rotuja ei ole olemassa eli jollekkin voi myös ne villakoirat ja lagotot aiheuttaa allergiaa, ainoastaan labradoodleja (labradori x villakoira monessa sukupolvessa) on joitakin yksilöitä saatu hypoallergeeniseksi. Eli labradoodletkaan eivät automaattisesti ole allergisoimattomia, vaikka jotkut yksilöt on tutkittu allergisoimattomiksi. 

Halusin jakaa tämän tarinan siksi, että koira-allergia ei ole välttämättä mikään lopullinen tuomio. On olemassa siedätyshoitoja ja allergia voi mennä ohitse, sekä omalle koiralleen voi siedättyä. Minä pystyn elämään allergisena koiran kanssa ja olen siitä todella onnellinen, koska koirat ovat elämässäni yksi parhaimmista asioista ja ne antavat minulle niin paljon. On myös niitä, jotka ovat todella allergisia ja eivät voi olla edes samassa tilassa ja se on asia erikseen, mutta pienen allergian kanssa voi elää ja se voi pahentua tai jopa häipyä kokonaan. 

Allergisen ihmisen ottaessa koiraa täytyy kuitenkin tiedostaa aina oma allergiansa ja kertoa siitä kasvattajalle, sekä valmistautua siihen, että koirasta voi joutua luopumaan mikäli oireet pahenevat paljon. Myös meillä oli "suunnitelma-B" allergian pahentumisen varalle, joka ei onneksi koskaan joutunut käytäntöön. Ymmärrän kyllä, jos joku ei halua myydä allergikolle koiranpentua tai koiraansa, mutta mielestäni se ei ole mikään mahdottomuus. Allergia kun voi puhjeta myös ennen oireettomalle ihmiselle, mutta riski on tottakai suurempi. Jatkossakin mahdollisia uusia koiria ottaessani kyllä aion aina varmistaa, että minulla on se varasuunnitelma, mikäli allergia oikeasti pahenee...

16 kommenttia:

  1. Tosi hyvä kirjoitus! :) mielenkiintoista kuulla asia allergisen näkökulmasta

    VastaaPoista
  2. Miten mä oon jotenkin aina assosioinut koira-allergian koiravihaan? Mutta ihana kuulla, että nämä kaksi eivät kuljekaan käsi kädessä! :D Ja tosi kiva, että pystyt allergiasta huolimatta elämään koiran kanssa. Koirattomat kun tosiaan jää niin paljosta paitsi, etteivät tiedäkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan oikeasti superpaljon koirille allergiset sitten eivät niistä pidäkkään eivätkä niitä halua lähelleen, kun tulee heti niin paha ja tuskainen olo. En mäkään vihaa kaneja, mutta vältän niiden kanssa samaan paikkaan joutumista sekä erityisesti niiden käsittelyä, koska siitä tulee vaan niin huono olo. Ei siis toisaalta kulje käsi kädessä, mutta kyllä se allergia varmasti vaikuttaa negatiivisesti suhtautumiseen ellei ole oikeasti koirahullu (kuten minä :D).

      Ja kyllä mun elämä olisi niin paljon tyhjempää, jossen voisi koiraa allergian takia pitää. Koira kun antaa jo itsessään niin paljon, puhumattakaan kaikista niistä koiraihmisistä keihin on koirien kautta tutustunut! :)

      Poista
  3. Eikö sua koskaan pelota, että sun allergia kehittyy astmaksi? Käsittääkseni just allerginen nuha kehittyy helposti astmaksi, jos siitä kärsii jatkuvasti.

    Atopia ja allergia liittyy vahvasti yhteen, atoopikon ihon reagoi herkästi allergeeneihin ja muihin ulkoisiin ärsykkeihin. Ei voi siis erotella, et mikä kutina johtuu allergiasta ja mikä atopiasta. Mulla on myös atooppinen iho ja ruoka-aineallergioita ja iho reagoi allergisoivia ruokia syötyäni. Nyt oon tosin ollu jo monta vuotta ilman oireita, ihon kuivuminen vaan kiusaa talvisin. Pahimmillaan talvet oli ihan hirveitä, ku ihottumaa oli taipeissa, kaulassa, selässä ja kasvoissa.

    Tsemppiä sullekin atopian ja allergian kanssa! :) Toivottavasti säästyt vakavammilta oireilta ja atopiakin hellittäis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei mua oikeastaan nyt pelota ollenkaan astma, se tulee jos on tullakseen ja sille ei mahda mitään ja se voi/olisi voinut tulla ilman koiriakin.

      Mulla on myös ihan normaalissa elämässä asioita, jotka saa mun ihon reagoimaan, esimerkiksi mun oma hiki kutittaa mua tosi paljon. Samoiten stressi voi laukaista kutinan ja monet muut asiat (ärsyyntyminen, vääränlainen ihorasva tai väärään aikaan ihon rasvaus, vääränlaiset vaatemateriaalit...), joten mun mielestä koiran kuolan välttely iholla ei ole tosiaan niistä se pahin, vaan nimenomaan helpoimmasta päästä. Ruoka-aineet ei aiheuta iho-oireita, muutamasta tulee suuhun vaan kutitteleva tunne mm. kiivi. Mullahan ei tosiaan ole PAHA atooppinen ihottuma, kuten taisin sanoa, vaan että mun iho on ajoittain kuiva (taipeet, naama, huulet, kädet) ja se on myös tosi herkkä, mulle käy esim vaan apteekin rasvat ja nekin voi kirvellä. Ja se sitten saattaa kutista joskus.

      Kiitoksia! Mulla on lääkkeet ja muut, joten eiköhän tästä selviydytä samaan tahtiin kun ennenkin. :)

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus :) Itse olen allerginen kissoille ja koirille (siitepölyn, pölypunkkien & muutaman muun lisäksi). Meillä on kolme kissaa ja puolivuotias koira. :D Mun allergiat on lieviä, oireet ovat lähinnä nenän & silmien kutiaminen/vuotaminen silloin, kun imurointiväli on venähtänyt tai jos epähuomiossa hieraisen silmää kissojen silittelyn jälkeen. Koiran uskalsin ottaa, sillä mun perheessä on aina ollut kissoja (no okei, kerran oli 2 kk tauko, jolloin ei ollut yhtään kissaa) ja en ole ikinä saanut koirista sen kummempia oireita kuin kissoistakaan. Allergiatesteissä käydessäni lääkärin ilmeestä näki, että se piti mua vähän hulluna...kysyi vielä, että eikö niitä kissoja voi antaa pois! Ei tainnut itse olla lemmikinomistaja... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama tilanne aikalailla siis kun mulla! Mulla tosin lääkäri oli itsekin eläinihmisiä, mutta kehotti myös antamaan koiran pois mikäli allergiaoireet ei helpota tai muuta lääkkeiden avulla. Lisäksi mun ois pitänyt tarkkailla itseäni koirattomassa paikassa (missä oonkin ollut poikaystävällä, yli viikonkin putkeen) ja siellä ollut ihan samat oireet mitä kotona, jotenjoten.. Koira on ja pysyy. :)

      Poista
  5. Ihana löytää tämä kirjoitus! Itsellä todettu ehkä 20 v sitten koira-allergia. Kuitenkin minulla on ollut koko ajan koira/koiria. Nyt menetin rakkaan haukkuni huhtikuulla, ja otimme uuden koirakaverin. Aivan eri rotuisen. Se on ollut meillä jo 4 kk mutta nyt yhtäkkiä rupesin oireilemaan! :O Nenä vuotaa ja kutisee, aivastelen, silmät kutiaa.. Toivon todella, että siedätyn tälle uudelle kamulle! Kierrätys ei tule kuuloon, koska olemme pienelle jo toinen koti. :( Olen aika hämmästynyt kuinka yhtäkkiä reagoinkin taas koiraan. Voi huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuullostaa ikävälle, sillä selvästi reagoit kyllä uuteen koiraasi.. Mutta en tiedä olisiko auttanut vaikka olisit ottanut samanrotuisen kuin aiemmin, sillä mun mielestä jokainen koirayksilö allergisoi eri tavalla ja niille voi siedättyä. Itse koittaisin ehkä vaikka hetken napsia allergialääkettä kuurina sekä sitten käyttää nenäsumutetta.. Ja toki kieltää koiraa esim. nuolemasta, se on mulle ainakin pahimpia. Etköhän sinäkin siedäty ja nuhailu helpota! :) Tsemppiä!

      Poista
  6. Kiitos tsempistä! Juu, näin ajattelinkin tehdä. Olen aloittanut allergialääkkeet, ja toivon että siedätyn kamulle. :)

    VastaaPoista
  7. moi.mulla on astma ja koira-allergia.aluksi oli vähän oireita,sitten siedätyin ja oireet hävis kokonaan.nyt koira on ollut reilun vuoden ja oireet on ruvenneet tulemaan takasin .koiraa en halua antaa pois,rakastan sitä valtavasti ja sitä on kierrätetty ja se luottaa ja rakastaa mua koko sydämestään.en tiedä mitä teen....nyt kun se nuoli mua niin tuli näppyjä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opeta koira ensin olemaan nuolematta ihmisiä, koska sylki allergisoi ainakin mua pahiten myös oman koiran kohdalla. Eristä oma nukkumahuoneesi koiralta (ainakin öisin pystyy hengittämään ja olemaan ilman allergian kohdetta, se voi helpottaa), aloita käyttämään allergialääkkeitä (sekä myös niitä astmalääkkeitä) ja koita pitää paikat siistinä koirankarvoista sekä muutenkin pölystä ja muusta. Tsemppiä! Toivottavasti oireet helpottavat!

      Poista
  8. Haa, siis muitakin koira-allergisia koiraihmisiä löytyy! Atopiakin löytyy, eli tutulta kuulostaa.
    Minun koira-allergiaani todennäköisesti hillitsee jatkuva "siedätyshoito", jota saan ympäriltäni ollessani koirien kanssa. Pahemmin olen allerginen kissoille ja heinille, esimerkiksi kesäisin syön jatkuvasti allergialääkkeitä (pahimpana aikana 2 tablettia päivässä). Jos päätän silittää kissoja, täytyy minun pestä käteni heti. Muutaman kerran olen ajatuksissani kissan silittämisen jälkeen hipaissut silmääni ja siinäpä sitten ollaan silmät turvoksissa.. Hengenahdistus myös tuttua, kävin tämän takia siedätyshoidossakin mutta se ei auttanut kuin pari vuotta ja nykyään tilanne on sama kuin aloittaessa.
    Vaikka nyt koira-allergiani ei sinällään oireile merkittävästi niin olen huomannut, että pennut ja karkeakarvaiset rodut aiheuttavat kurkun kutiamista, ihoreaktioita ym allergiaoireita. Niihin kuitenkin yleensä siedätyn ajallaan, vaikka vieläkin Tessusta joskus tulee iho-oireita. Onneksi nämä ovat minulla usein vältettävissä pienillä jutuilla :)

    VastaaPoista
  9. Tämä voi tulla turhan myöhään, kun vasta löysin tämän jutun, mutta laitanpa nyt silti. Nimittäin, tiedättekö te kaikki valitettavalla allergialla raskautetut, että myös homeopatiasta ja lisäravinteista voi saada apua allergiaan? Suosittelisin käyntiä hyvän homeopaatin ja ravitsemusneuvojan luona, niistä voisi saada ihan koko elämän kattavaa apua tuohon ongelmaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon kuullut että ainakin yhdellä tutulla ruokavalio vaikutti allergia-asioihin.. täytynee tutkia tarkemmin, jos siitä saisi helpotusta. Itsellä kyllä aika vakiona pysyy olo, vaikka jatkuvasti koiralle altistunkin. Kiitos kuitenkin vinkistä!=)

      Poista