perjantai 11. huhtikuuta 2014

Ei ollut meidän päivä

Rally-tokomöllit tänään.. mulla on niin huono mieli koko kilpailuista, että postauksenkin jättäisin mielummin tekemättä. Niin monta tuntia treeniä ja paikalla mulla onkin yhtäkkiä koira, joka ei muuta tee kun nuuhki maata, katsele muita koiria ja on ihan täysin kiinnostumaton tekemään mitään.

Radalle lähdössä puoli minuuttia yritin saada sitä tulemaan sivulle tuloksetta, jouduin ottamaan kourallisen herkkuja että se alunalkaen suostui tulemaan sivulle. Ennen sitä oli ihan hilkulla etten lähtenyt pois, siinä nieleskelinkin itkua jo lähdössä. Lähdin ilman lähtölupaa ja meidät hylättiin heti alkuun, kun siinä joku toimitsija/työntekijä/tms (ei tuomari) sanoi mulle jotain lähdöstä ja luulin että saan lähteä. Alkurata näyttää varmaan ihan hyvältä koska mulla on nyrkissä possunsuikaletta (tosi tylsää ettei koira toimi ilman herkkuja...), mutta lopusta sitten näkyy hieno motivaatio tehdä juttuja esim spiraalilla ei suostunut juoksemaan. Liikkeestä maahanmeno jäi haistelemaan. Ei suostunut seuraamaan. 

Mulle sanottiin sen johtuvan mun omasta jännityksestä, mutta en mä vaan ymmärrä. Vaikka alussa yritin tulla halliin sisälle ja sitten nimenomaan pistää sen työskentelymoodiin -> tuloksetonta. Muut koirat, hajut, maa, kaikki muu paitsi minä, kiinnosti liikaa. En tosiaankaan tiedä miten saisin sen toimimaan jossain muualla kun meidän treeneissä. Ehkä mä en vaan voi yksinkertaisesti kisata sen kanssa missään kun en saa sitä motivoitua tekemään mun kanssa asioita. Kasvattaja sanoi, että mun pitäis olla normaali, mutta miten oot normaali kun ei koira toimi yhtään niillä nappuloilla, millä treeneissä. En tiiä mitä taikoja mun pitäis tehdä että motivaatio olis samaa luokkaa.

Nyt ainakin harmittaa, itkettää ja ärsyttää että oon käyttänyt kaiken ylimääräisen ajan pääsykokeisiin luvun jälkeen, että treenaan tuota elukkaa ja sitten kisoissa meidän meno on tollasta. Taidan alkaa harrastaa pitsinnypläystä. 

Tässä nyt vielä tämä video. 


14 kommenttia:

  1. No voi tylsyyden tylsyys, kylläpä se Pongo on nyt ollut hassu :/ Meilläkin on välillä tokossa/agilityssä tämmöisiä "taantumisia", että koira ei muka osaa asioita tai ei muuten vaan toimi. Yleensä mä huomaan sen jo treeneissä, jos koira ei ole ihan kartalla ja silloin jätetään suosiolla kisat ja treenit väliin, ellei niitä ennen ehditä lomailla ainakin sen pari päivää. Jos homma maistuu puulle, niin ei sitä kannata silloin väkisin yrittää. Kannattaa oppia lukemaan omaa koiraansa ja tunnistamaan syyn, miksi se ei mahdollisesti toimi.

    Minusta näytti ainakin siltä, että radalla olit suht oikeassa mielentilassa ja hyvin tsemppasit Pongoa. Treenikaverit osaavat usein aika hyvin kertoa, että käyttäydytkö kisatilanteessa jotenkin eri tavalla kuin treeneissä. Tietty sinulla voi olla hyvin ohjaajaa lukeva koira, joka imee pienemmänkin epävarmuuden sinusta kisatilanteessa.

    Niin tai näin, sinuna en lannistuisi :) Vaikka kaikki menisikin reisille, niin se on vaan huono päivä, ei huono elämä. Ei teijän treenit oo hukkaan mennyt! Pitäkää parin päivän huili ja palatkaa sitten niihin asioihin, jotka koit että meni pieleen. Tsemppiä treeneihin ja onnea tuleviin kisoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No videolla ei tietenkään näy, mutta varmasti ännitin ja ns. esivalmistelin Pongon ilmeisesti väärin. Kasvattajahan oli onneksi mukana ja osasi hyvin analysoida, mikä meni pieleen ja osasi sanoa, että meinasin lähteä tuossa lähdössä pois. :D Radalla yritin olla oikeassa mielentilassa ja tsempata, mutta oikeasti mua ärsytti ja se varmaan sitten vielä pilasi ne onnistumisen rippeetkin.

      Eiköhän me vielä kisata, kunhan nyt käytiin kartoittamassa meidän lähtötilanne kisoissa, joka ei näköjään kovin kehuttava ollut. Onneksi on kuukausi aikaa treenata. :D Kiitoksia!

      Poista
  2. Voin hyvin jakaa tuon tunteen kun koiran kanssa treenaamiseen on nähty paljon aikaa sekä vaivaa ja kuvittelee sen jo osaavan, mutta yhtäkkiä yhteistyö onkin aivan kadonnut. Se on todella turhauttavaa ja välillä tulee se tunne, että tekisi mieli jättää se koira sinne kentälle ja lähteä harjoittelemaan sitä pitsinnypläystä heti. Ja sillä hetkellä ei paljon lohduta kun joku sanoo, että ensi kerralla sitten paremmin. Mutta silti pitäisi aina muistaa, että koirallakin voi tosiaan olla huono päivä, se voi voida vähän huonosti tai olla väsynyt tai jokin haju voi olla sille niin uusi tai ihmeellinen, että se ei vaan kykene keskittymään. Ja tällaisen koiran kanssa harrastaessa sitä on sitten tuplasti iloisempi kun suoritus meneekin sitten joskus nappiin ja kyllä se joskus menee, usko pois! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän se on, on tuon koiran kanssa ennenkin asioista väännetty ja käännetty, en vaan ois uskonut että tuo tilanne ois ollut ihan noin mahdoton. :( Mutta nokka ylös ja kohti uusia pettymyksiä! ;) Harrastushan tää vaan on.

      Poista
  3. Treeneihinkin nyt vaan paljon pikkutreenejä aluksi ilman palkkaa käsissä ja sitten otat taskusta palkan ja annat sen kädestä koiralle. Ja sinuna en palkkaisi itsestä poispäin, vaan palkka tulisi aina kädestä suoraan koiralle. Lisäksi jos tulee tuollaisia tuijotteluja, en lähtisi "kalastelemaan" koiraa vaan käskisin sen esim. istua tai tehdä jotain muuta helppoa, josta sen pääsee varmasti palkkaamaan. Treeneissä vois myös tehdä niin, että jos koira jää tuijottelemaan johonkin, lähdet itse toiseen suuntaan etkä sano koiralle mitään, vaan palkkaat sen sitten kun se tulee luokse. Lyhyesti sanottuna siis, että koiran tehtävä on pysyä ohjaajan mukana, ei toisin päin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelman ydin onkin se: että TREENEISSÄ se ei tuijottele, se tekee 100% mun kanssa pitkät pätkät töitä ilman ongelmaa ja palkattomuus onnistuu. Kisatilanteessa(/uudessa paikassa?) näköjään ei.

      Poista
  4. Kyllä mäkin oon huomaavinani videolta, ettet ihan "normaalisti" käyttäydy. Siis mitä oon näitä teiän treenivideoita kattonu ja jos niihin vertaa. Nää nyt on ihan sitä mitä mä nään videolla eli puhtaasti veikkauksia ja tulkintaa eli voin olla ihan väärässäkin :) Mutta kyllä sen sun ärsytyksen/harmistuksen kuulee ja tuo sun kannustaminenkin kuulostaa erilaiselta ja menee vähän "yli" ja koira ehkä osin ihmettelee mikä sua vaivaa ja yrittää ehkä sitten myös rauhoitella itseään ja sinua (sijaistoiminnolla) eikä palaudu siitä haahuilusta koska säkään et käyttäydy ihan normaalisti.

    Jos vertaat vaikka tuota sun edellistä rallytoko videota missä ottaa häiriötä siitä keinusta niin sun oma reaktio on ihan erilainen koiran haahuiluun. Et ala houkuttelemaan (kalastelemaan on kyllä hyvä sana tähän) koiran huomiota vaan annat sille suullisen palautteen ja vaadit sitä noudattamaan sitä käskyä. Luotat siihen koiraan enemmän. Kyllä se siis treeneissä on myös ottanut häiriötä, mutta sun oma reaktio on ollut ihan erilainen treeneissä mitä tuossa möllivideossa niin ei jää samallalailla siihen häiriöön kiinni. En tiedä miten olet alussa valmistellut Pongoa, mutta mun mielestä näyttää siltä, että se ois tarttenut vaan pienen herätyksen ja sitten oisit vaatinut sitä tekemään häiriöstä huolimatta niinkuin treeneissä, etkä ois alkanut houkuttelemaan. Samaa mitä tuo anonyymi tuossa ylempänä eli käskyttänyt ennen omaa vuoroa joitain helppoja juttuja, mutta vaatinut että niitä myös totellaan eikä anneta ilmaseks mitään. Se, että sille koiralle syötetään puoli kiloa nakkia naamaan tommosissa tilanteissa ei auta, nimimerkillä been there, done that.

    Mutta näinhän se menee kun elävien olentojen kanssa leikitään, että koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja välillä nyt vaan on niitä huonoja päiviä. Uusi halli on useimmille koirille tosi iso häiriötekijä ja vielä yhdistettynä jännittävään ohjaajaan niin kyllä siinä on haastetta molemmille. Mä niin tiedän itekin tuon tunteen ja harmituksen ja siinä tilanteessa siitä tunteesta on niin vaikea päästä yli kun koira ei toimikaan niinkuin totuttu. Mutta mä oon ite todennut myös, että tämmösistä tilanteista oppii ite kaikista parhaiten ja osaa sitten ehkä ensi kerralla tehdä toisin. Koiriahan nääkin vaan on, ei mitään koneita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on reilumpaa tollasessa paikassa kun molemmat jännittää mielummin oikeasti vaikka houkutella ja mennä nami kädessä (kuten koko aloluokan voittaja), kun turhaan hokea käskysanoja tai torumisia jotka menee kuuroille korville. Ei auttanut mitkään ns. herätyskeinot - kyllä, kokeilin ne myös tossa ennen vuoroa sekä radanalussa (käskeminen kunnolla, huonosta käytöksestä toruminen, kädellä koskeminen kylkeen) - vaan ainoa miten sain koiran mielenkiinnon oli nimenomaan ruualla houkuttelu. Sillä sain sen edes kulkemaan mun suunnilleen vierellä, tekemään edes jotain ja kiinnittämään muhun huomiota. Musta toi keinuhäiriöön vertaaminen on huono esimerkki, koska tilanne on ihan erilainen kun tuolla paikanpäällä. Vaikea vaatia tekemistä, jos koiralla ei oo pienintäkään kiinnostusta tehdä mitään, tuossakin kun joistain helpoista oisin palkannut niin se ei välttämättä edes ottanut multa palkkaa.

      Ainoa mitä tekisin olisin jännittämättä itse ja tukisin koiraa, mutta mä tein oikeasti parhaani tuossa tilanteessa ja tein miten oletin saavani sen mahdollisimman hyvin työskentelemään mun kanssa. Mä en voi sille mitään, että jännitän kamalasti noita tilanteita ja tosi paljon mun mielialoja lukevana koirana sitten meillä meneekin yleensä päin persettä juuri mun jännityksen takia.

      Poista
    2. Äh, asioita on niin hankala selittää, ilman että jotain jää sanomatta tai että asia ymmärretään jotenkin väärin.

      Nojaa, mun mielestä koira ei vaan opi mitään siitä että se saa haahuilla ja saa sen jälkeen vielä palkkaakin. Käskysanoja ei saakaan hokea, en sitä tarkoittanutkaan, vaan jos ei ekasta käskysanasta totella niin koiralle palaute jolla sen saa kuulolle. Varsinkin jos tehdään siis juttuja, jotka koiran pitäisi osata. Koiralta ei kerjätä mitään. Enkä myöskään tarkoita, että koko ajan pitäisi olla torumassa ja nyppimässä hihnasta, eieiei. Nyt taas minun mielipiteitä, mutta silloin se palaute sille koiralle ei ole ollut riittävä jos se ei vaikuta milläänlailla. Ja ei, minun mielestä koiraan ei pitäisi käydä fyysisesti käsiksi. Mä en nyt osaa selittää tätä niin ettei joku ymmärrä tätä väärin ja luule, että minun mielestäni koira pitäisi kokonaan kouluttaa pakotteiden avulla... Ei koira tommosissa tilanteissa opi myös siitäkään, että sitä koko ajan joutuu ojentaan vaan siinä vaiheessa ehkä kannattais miettiä jättäiskö sen leikin kokonaan kesken. Jos en ois omaa koiraa saanu esim. tuossa ennen omaa vuoroa jo kuulolle niin olisin vakavasti harkinnut, etten mene koko radalle ollenkaan.

      Ruualla houkutteluunkaan ei kannata vaan jäädä kiinni. Eli jos saat koiran huomion sillä ruualla niin ruoka piiloon ja koiralle käsky ja palkka vasta kun ansaitsee sen. Siis ylipäänsä koiran pitäis siis ansaita palkka eikä saada sitä ilmaiseksi, sitä tässä nyt ehkä yritän hakea takaa.

      Tottakai sä teit parhaasi. Mä en nyt vaan osaa selittää tätä asiaa niinkuin ehkä tarkoitan ja ilman että se kuulostais jotenkin pätemiseltä. Mä nään vaan sussa ja Pongossa niin paljon itteäni ja Jalia, että en pysty pitää suutani kiinni :D Kun ite oon ajatellut aikaisemmin ihan samallalailla kun sinä, kun mulla oli koira, joka omatoimitreeneissä toimi (lähestulkoon) kuin unelma mutta perseili sitten viikkotreeneissä/häiriössä ja sitten ihmettelin miksei ne namit siellä häiriössä kelpaakaan.

      Mutta niin. Kannattaa nyt kuitenkin varmaan koittaa treenailla erilaisissa paikoissa ja erilaisissa häiriöissä, että saatte sitä häiriövarmuutta. Oottehan te vieraissa halleissa (kait) aksannukin ja Pongo on toiminut siellä ihan hyvin, että ehkä siellä uudessa hallissa nyt oli vain joku ylitsepääsemätön haju, mistä otti niin hirveästi häiriötä. Meinaan siis, että ehkä kyse ei ookaan mistään suuremmasta ongelmasta vaan koiralla vaan oli huono päivä.

      Poista
    3. Mähän sanoin postauksessa että meinasin jo lähteä pois, mutta sain sen houkuteltua tekemään mun kanssa asioita. Ei siitäkään mitään tule jos aina jos on vähän vaikeaa lähden vaan menemään, varsinkin kun mun pitäisi opetella noita tilanteita ja miten niissä ollaan. Toi oli liian vaikea paikka meille, mutta sitäkään ei koskaan opi jos ei mene. Kisaamaan ei opi kuin kisaamalla. Nimenomaan ideana oli kartoittaa se lähtötaso mistä lähetään sitten toukokuun kisoihin. Mä en mitenkään häpeä sitä että en nyt saanut sitä toimimaan muutenkuin sillä ruualla vetämällä, toi nyt oli vaan sen päivän taso.

      Mulla onneksi on kasvattaja, kuka on lähes aina treenatessa mukana (kuten myös tuolla) joka onneksi tietää miten tästä lähdetään jatkossa treenaamaan ja sain jo paikanpäällä vinkit jatkoa varten (mitä olen jo tänään lähtenyt toteuttamaan). Itekseen jos mun pitäisi pähkiä, niin sittenhän mä pulassa olisin.

      Poista
  5. Aiotko enää tehä lifestyleblogia? Edellinen blogisi (mindmepink) oli nimittäin niin hyvä että harmittaa todella kun lopetit sen :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En. Lifestyleblogeja arvostellaan niin rankasti, ettei kiinnosta siihen rumbaan enää liittyä. Lisäksi ei mulla olisi edes aikaakaan, hyvä kun tätä blogia saan päivitettyä kun pääsykokeet sekä Pongon hoitaminen vie niin paljon aikaa.

      Poista
  6. Voi kurjuus :/ Luin tämän postauksen ihan alusta loppuun mietintämyssy päässä ja päällimmäisenä ajatuksena on, että voisiko tuolla epäonnistuneella lähtötilanteella ja samantien-hylkäyksellä olla vaikutusta rataan kokonaisuutena? Itse olen ainakin agilityssa (ja myös koiratanssissa) huomannut sekä kokenut sen, että jos koira ei odota radan alussa lähtölupaa ja varastaa tai se ei pysy koiratanssissa alkuasennossa, minulla itselläni hajoaa pakka siinä vaiheessa ihan käsiin. Kaikki levähtää ja tekemisestä ei enää tule yhtään mitään, vaikka kuinka yritän saada hyvästä fiiliksestä uudelleen kiinni.

    Teitä voisi Pongon kanssa ehkä auttaa sama asia, mikä auttoi meitä Hekan kanssa aikoinaan tosi paljon. Mitä jos tekisit jonkun pienenpienen tavoitteen, johon itse olet sen toteutuessa tyytyväinen? Rallytokossa se voisi esimerkiksi näin alussa olla onnistunut lähtötilanne ja 2 seuraavaa liikettä. Minä käytin tätä keinoa aikoinaan koiratanssikisoissa, asetin tavoitteen; Kunhan Heka pysyy alkuasennossa vaaditun ajan, olen tyytyväinen. Se ihan oikeasti auttoi. Näitä pieniä tavoitteita on hyvä mahdollisuus harjoitella nimenomaan möllikisoissa ja tarvittaessa/halutessaan myös virallisissa. Niin olen minäkin tehnyt.:) Se on totta, että ei sitä kisarutiinia tule kuin kisaamalla ja kisatilanne eroaa normaalista treenitilanteesta niin paljon. Ymmärrän kyllä senkin että kun treenaa paljon, haluaisi näyttää sitä osaamista myös kisoissa. Käsittääkseni te olette vasta pikkuhiljaa aloittaneet kisaamisen, niin mieti, voisiko näin alussa toimia joku pienempi tavoite, jotta saisit itsellesi ja Pongolle kivan fiiliksen? Sen tavoitteen ei tarvitse miellyttää muita kuin sinua itseäsi.

    Pongo on upea koira ja teillä on ihan varmasti potentiaalia ja mahdollisuuksia menestyä myös kisoissa - oli laji sitten mikä tahansa. Kovasti tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tossa alussa edes tajunnut, että meidät hylättiin vaan vasta myöhemmin mietin, että hitto meidät taiettiin hylätä, joten siitä se ei voinut varmaankaan johtua. Agimölleissä oon huomannut, että hylkäys tai virhe alkuradasta auttaa rentoutumaan, koska en voi kuitenkaan voittaa niin ei ole enää "paineita". Mä oon harmitettavasti kilpailuhenkinen jollain tasolla aina, vaikka yritänkin aina tällaisissa epävirallisissa kisoissa tsempata itteni pitämään näitä vaan treeneinä ja mennä vaan treenaamaan. Siihen päälle vielä se jännitys niin sähläys on taattua.

      Mä ehkä oletin liikaa, että se menisi lähes samalla tasolla kun treeneissä, joten ehkä mulle tuli liian shokkina, ettei se toimi sitten ollenkaan! Just pohdittiin, että oisko mun pitänyt sitten antaa sen rennommin olla tuolla, kun en luota tuohon koiraan ja musta just tuntui, että se syö kaikki paikalla olevat koirat vaikka ei osoittanut merkkiäkään siihen päin, joten en tiedä käskytinkö sitä alussa ("alkuverkatessa") liikaa, joten se sitten ei kokenut mun kanssa tekemistä enää kivana tai kannattavana. Näitäkin eri tyylejä pitäisi vain koittaa; koiran suoraan tuominen radalle tai sitten paikalla hengailu pidempiä aikoja niin, että paikasta tulisi normaali asia.

      Toisaalta näen tuossa videolla muutamia ihan hyviäkin juttuja ja ihan jo sekin tuntui voitolta (toki vasta näin jälkeenpäin) että sain koiran edes sinne radalle asti ja edes jotenkuten tekemään mun kanssa. Jos yritän olla tosi positiivinen itelleni, niin kyllä alussa meillä oli tosi vaikeaa agitreeneissä, tuntui että se vaan halusi syödä kaikki muut koirat ja ei kuunnellut mua yhtään, paitsi jos ei ollut muita koiria kentällä. Mätsäreissä se sitten saattoi kääntyillä tuijottelemaan muita ja jopa haukkua kesken kehien, nyt se on vaan tuijottelee mua. Yhteistyö on parantunut, rally-tokotreeneissä pystyttiin treenaamaan hyvin muiden koirakoiden keskellä syömättä ketään (ja sekin ainut mahdollinen yksi tilaisuus kurssin aikana ei johtunut meistä vaan irtokoirasta joka tuli päälle).

      Pongossa on kyllä potentiaalia mun mielestä tosi monipuolisesti, se on vähän niinkuin minä, sellanen keskiverto suorittaja vähän joka lajiin. Me ehkä molemmat vähän kypsytään hitaasti näihin lajeihin - sekä kisaamiseen niissä - ja kyllä kun siitä saa kaivettua sen oikean kunnon työskentelyinnon myös kisoihin niin sitten alkaa homma pelittää. Se varmaan vaan vaatii aika monet kisat alle. :D

      Mun täytyy alkaa miettiä tota itselle oikeasti jonkun tavoitteen asettamista, mihin oisin tyytyväinen. Harmi kun noita rallymöllejä ei (kai?) ole ennen toukokuun kisoja. Niissä tokomölleissä oisi voinut harjoituksen vuoksi pyörähtää, mutta agikisat on juuri päällekkäin. :/

      Poista