keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Kaikki lähtee nenän hallinnasta

Eilen meillä oli viimeinen rally-tokon kurssikerta ja sitten päästiin sanomaan, mitä meidän pitäisi mielestämme treenata. Mulle ja Pongolle se on ehdottomasti eteentulot eli likitulot. Siinä niitä harjoitellessa huomattiin, että mä teen aivan liian isot liikkeet eli autan Pongoa liikaa ja heti kun pienensin liikettä niin hommakin onnistui. Pongohan välillä kävi kiertämässä kylttejäkin ja siihen ainekaan ei se isompi husiminen auttanut. Pieni liike, koiran huomio kokoajan mussa ja niinhän se vaan sitten lähti sujumaan. Oonan sanoin: "Sun pitää ajatella ottavas sen nenä hallintaan. Se lähtee huitelemaan, joten ota nenä kiinni niin koirakin tulee" eli jotain puikkonokkien erikoisjuttuja. Ongelmana siis on ollut nuo likitulot sivulta, nyt alkaa likitulojen tehotreenaus, samoten kuin seuraamisenkin. Eli siis nahkacollien hallinta onkin vain nenän hallintaa. Mielenkiintoista. :D


Täytekuva: Pongo laittoi pään jalalle kun luin pöydässä pääsykoekirjoja. Oli vissiin tylsää sillä.

Sitten Oona halusi laittaa meille radan, missä oli hirveästi kylttejä. Karo videoikin meidän radan ja huomaan, että me Pongon kanssa kyllä sählätään aika paljon. Sain ohjeeksi aluksi ottaa sen paremmin hallintaan. Lisäksi musta tuolla oli paljon hyviä ja huonoja pätkiä, vaikeutena nyt on lähinnä musta ehkä saada se hyvä viretila kohdistettua oikeisiin asioihin, eli mun kanssa työskentelyihin eikä höntyilyihin (jatkossa siis lyhempiä työskentelypätkiä, paljon palkkausta, hauskanpitoa). Välissä myös tekeminen katkesi, kun kenttä ei ollut kokonaan suljettu ja ohi kulki koiria. Mä en halua ottaa pienintäkään riskiä, että Pongo multa siitä karkaa ja hihnan kanssa on vielä aika vaikea tehdä noita ratoja. Joten siksi menin välillä tuohon sekoilemaan ja odottamaan, että koirakot on menneet tuon meidän kehän ohi. Siinä sitten sanoinkin, etten voi tehdä tuollaisessa kohdassa kun tiedän sen karkaavan, joten jätin sen kohdan väliin ja jatkoin poispäin tuosta vaikeasta kohdasta. Musta on oikea ratkaisu mielummin olla liian varovainen tällaisissa asioissa, joskus niitä pitää harjoitella, mutta ei tuollaisessa kohdassa eikä tällaisella motivaatiolla.

Karo huomioi hyvin, että kun pyydän Pongon sivulle istumaan ja käsken "istu" mun pitää myös vapauttaa se, kun mistä se tietää milloin sen pitää istua vapautukseen asti ja millon jatkaa? Mutta oli välissä ihan hyviäkin pätkiä tekemistä, mun pitäisi palkata enemmän, mutta musta mulla itsellä pysyi hyvin lähes kokoajan iloinen mieli koiran kanssa, vaikka se välillä urpoilikin ja oli fiiliksellä "juoksen äkkiä jonnekkin". Johtunee varmasti siitä, että en ohjaile sitä tarpeeksi ja se sitten tekee omia ratkaisuja, ei tiedä mitä piti tehdä. Ja sitten vaan motivaatio rakoilee. Ei tosiaankaan paras mahdollinen rata meille, mutta tämä oli tosi pitkä ja musta saatiin väliin hyviäkin pätkiä. Selkeästi tarvitsee treeniä käännökset, pujottelut, spiraali, likitulot ja yleisesti seuraaminen. Seuraamiseen pitää nyt tehdä harjoituksia, missä palkkaan sitä usein ja että siinä nousisi mielenkiintoiseksi tehdä mun kanssa just sitä juttua. Videolla on siis koko rata, siinä on paljon virheitä, mutta elkää lynkatko me vielä opetellaan







Kuvan otti Karo
Tänään sitten halusin treenata itsenäisesti, kun kasvattaja ei päässyt töiden takia treenaamaan. Eka mietin, että olisin harjoitellut rally-tokojuttuja, mutta sitten päädyin kuitenkin ottamaan Pongon kanssa agipätkiä. Aluksi mentiin A:ta pelkilteen ja Pongo taas sinkoili pelkkään putkeen. Kerran sitten komensin sen "tähän" ja sen jälkeen se ei sitten putkeen enää yrittänytkään. Ekalla kerralla oli alusta herkulla, sitten otin pois. Ja voi vitsi mitkä kontaktit se teki jokainen kerta! Ei virheen virhettä. Selkeästi on nyt treeni tuottanut tulosta. Itse siis tuossa juoksin vain ohi ja palasin palkkaamaan, ehkä pitäisi vähän monipuolistaa itseäni kun joka kerta palkkasin samalla lailla, mutta se on pienin murhe, koska katsokaa noita kontakteja! Tehtiin vain muutama kerta, koska en halunnut virhettä loppuun kun meni noin hyvin.

Sen jälkeen sitten keppejä, pitkät kepit ilman ohjureita. Ideana oli ottaa max ~neljä toistoa ja joka kertahan noi kepit onnistui. Ekalla kerralla otin hihnan kanssa varmuuden vuoksi, kun viime treeneissä se sekoili kepeillä niin paljon. Karo oli lopussa palkkaamassa sen alustan kanssa ja siinä haettiin sille sitä tekemisen meininkiä, missä onnistuttiikin. Yhden kerran se meni toisiksi viimeisen kepin ohi, mutta se nyt ei haitannut kun kyse oli vaan tuosta, että paineistettiin sitä aika paljon. Muutenhan kepitkin meni tosi hyvin ja olen onnellinen ja tyytyväinen. Nopeasti se on kepeilläkin kehittynyt!

Sitten vielä radanpätkä, missä halusin olevan A:n sekä kepit. A meni hyvin, mutta kepeille oli taas outoa sekoilua. Ohjasin varmasti päin prinkkalaa ja Pongo tarvitsee vielä enemmän tukea sinne kepille vientiin. Nyt vaan huiskasin sen sinnepäin, eli mun pitää oikeasti viedä se niille kepeille. Lisäksi toi oli aika lopputreenistä, joten koirakaan ei varmaan jaksanut enää niin hyvin tehdä. Siinä meni estekin sitten lopusta ohi ja putken jälkeen palkkasin, jonka jälkeen lopetettiin. Ihan tarpeeksi hyvä suoritus meille, onnellinen olen A:n kontakteista sekä keppitreeni yksittäin meni hyvin. Nyt keppejä vaan radalle ja harjoittelemaan niille erilaisia lähetyksiä ja seuraavaan kontaktikouluun puomi, mua ei edes harmita toi ratatreenin "epäonnistuminen" kun se oli vaan musta kiinni ja sitä pystytään lähteä taas harjoittelemaan, kun yksittäisenä sujuu jo hienosti!




Eilen sitten Oona sanoi, että järkätään rally-tokon kakkoskurssi, johon voitaisiin osallistua. Sitten olisi myös agilityn valmennusryhmä sekä vapaakortti... Nyt vaan pitäisi sitten päättää mihin meinaan päätyä. Vapaakortin hommaan tapahtui mitä tapahtui, mutta nyt sitten pitäisi vielä miettiä kahden uuden ryhmäpaikan välillä, että otanko toisen vai kumpaakaan. Me kun kuitenkin päästään treenaamaan onneksi kasvattajan kanssa, niin siinä on meille valmennusta ainakin, joten valmennustreenipaikka ei ole niin ehdoton. Toisaalta noita rallyjuttuja kun voisi itsekseenkin tehdä, mutta sitä voi treenata oikeastaan mielinmäärin toisinkuin agilityä, mitä haluan treenata pari kertaa viikkoon maksimissaan. Tai noh, voihan ohjauskuvioita tehdä vaikka 10 cm rimoilla, mutta mitään hirveää rasitusta joka päivä ei voi tehdä. Toisaalta olisi kiva mennä ryhmäänkin aksaamaan, en tiedä mikä on meille nyt hyödyllisintä. Onneksi kuitenkin on näin päin, että täytyy miettiä mihin menisi treenaamaan, kuin että vitsi kun ei pääse mihinkään!


9 kommenttia:

  1. Mä sanoisin, että uroskoiran hallinta on nenän hallintaa ;) Hyvältä näyttää teiän kontaktit ja mun korvaan et käskytä sitä enää ollenkaan niin painostavasti. Kepitkin alkaa olla kivan näköset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosta nyt jäi uupumaan mutta Oona viittasi siis nenän pituuteen. :D Kun collieilla on tämmönen hirveän pitkä nokka. Ja jepjoo, ollaan treenattukin kyllä niitä hirveän paljon.. Alkaa tulos näkyä!

      Poista
    2. No, sama se pätee mun mielestä uroskoirankin nenään :D

      Poista
    3. No mutta, tässä olikin kyseessä siitä, että Tiina eteentulotreenissä "huiskaisi" liikaa Pongoa eteenpäin, ja Pongo meni sinne, minne nenä osoittaa (eli eteenpäin) :) Nenän kun sai hallintaan, koko koira tuli nenän perässä ;) Hajut eivät tällä kertaa haitanneet, vaan koira huiteli omiaan "nenänsä perässä" :D

      Poista
    4. No mutta, enkai missään väittänytkään että Pongo hajujen perässä olisikaan kulkenut, tuon korjauksen jälkeen? Eka kommentti tuli ihan siitä mitä tekstistä luin, toisessa kunhan yleisesti mainitsin että usein se uroskoiran hallinta on sitä nenän hallintaa ja tuo lausahdus pätisi yhtälailla tuollaisenaan uroksiin joita hajut monesti tahtovat viedä. Ja jottei nyt tätäkään lueta liian kirjaimellisesti ja ettei jää tulkinnan varaa niin tämä hajujen vieminen ei tietenkään kaikkia uroksia koske :D

      Poista
  2. Tosi hyviä pätkiä kyllä oli tossa ralliradassa, esim. tuo alku! Pongo on aika korkeassa vireessä, vähempikin riittäisi :) Sun pitää vaan koittaa pitkää Pongo koko ajan käskyn alla, heti kun tulee sellainen hetki että sillä ei ole tehtävää niin se keksii omiaan. Siihen varmasti auttaa kun saadaan seuraamisesta pitkäkestoisempaa. Ja pitää myös kiinnittää huomiota siihen milloin ja miten palkkaat ettet ole pelkkä namiautomaatti. Namppaa saa kun on tehty jotain, välissä pitää muistaa kehua ja moitettakin saa jakaa jos koira ei ole kuulolla.

    VastaaPoista
  3. Sen kanssa on välillä tosi haastavaa, kun se intoilee ja sinkoilee minne sattuu, mutta kun sen saa kuulolle niin se on sitten tosi kiva ja hieno. Toi palkkauksen ajoittaminen on kyllä vielä vaikeaa, kyllä sen kun videolta katsoo niin osaisi sanoa millon pitää palkata, mutta tehdessä se on vielä hankala hahmottaa! Mutta eiköhän me Pokon kaa opita kun koutsaat meistä hyviä :D

    VastaaPoista
  4. Aika sama tilanne meillä tällä hetkellä rallytokossa. Meille annettiin neuvoksi peruuttaa vähän taaksepäin asioissa, vahvistaa seuraamista ja rauhallista kontaktia. Ja palkata tiheämmin. Hyvä tosta tulee!! :) Ja hyvin menee nytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! :) Onneksi kisoihin on reilusti aikaa, kerkeää fiksaamaan liikkeet kuntoon.

      Poista