keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Rallytoko on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa

(c) Karoliina Savolainen
Eilen tiistaina taas rallytokoiltiin Haukkuvaarassa ja voi vitsi, miten kivaa meillä taas olikaan. Oon niin tyytyväinen jo nyt että mentiin tonne kurssille, vaikka se maksaakin mansikoita, niin on kyllä tekemistä ja oppimista koko radan edestä. Kiitoksia Karon poikaystävälle treenien videoimisesta, muutama videonpätkäkin on postauksen ohessa. 

Alussa meillä kyllä meinas käydä pieni äksidentti, kun ryhmäläisellä oli sen kääpiöpinseri vapaana hihnasta ja se sinkos meiän päälle. No Pongohan sitten veti siitä raivarit, onneks mulla oli hihna kunnolla kädessä, ettei tullu pinseristä jauhelihaa, mutta vähän harmitti taas kun tuli tollanen huono kokemus. Meillähän ongelmana on enemmän se, että meiän päälle jos tullaan niin Pongolla menee hermo, se harvemmin itse lähtee mihinkään sinkoilemaan. Ongelmana on juurikin meidän luokse tulevat koirat, eikä niinkään se, että Pongo itse lähtisi muiden perään. Se saattaa kauempaa jotain kyttäillä, mutta hyvin hallissa se on mulla lähes kokoajan käskyn alla tai sitten työskentelymoodissa. En edes pidä sitä hallissa, ellei oikeasti tehdä jotain. Turhaan se ei mun mukana siellä chillaile, juurikin sen takia, että keskityn aina hallilla/tapahtumissa missä on koiria, 101 prosenttisesti vain Pongoon.


Noh, mutta kuitenkin, aluksi siis otettiin pikakertauksena peruutukset. Niitä oltiinkin Pongon kanssa jo kotona harjoiteltu pariin otteeseen, mutta hallilla meininki oli kyllä ihan eri. Huomaa, että kotona se on paaaaljon laiskempi ja rauhallisempi, tuolla se peruutteli niin innokkaana ja oikein osas hienosti. 


Peruutuksien jälkeen sitten treenattiin kahta kylttiä. Toinen oli liikkeestä maahanmeno. Ei olla oikeestaan harjoiteltu sitä, mutta yllättävän hyvin Pokemon silti meni oikeasti kunnolla maahan eikä lähtenyt mukana. Mä vaan hölmösti palkkasin sen liikkeestä ja oli vaikeaa peruuttaa siihen koiran viereen takaisin palkkaamaan. Lopulta sekin onnistui kun vähän käytti aivoja. Pongo oli kyllä hieno ja seuruukin meni aika mukavasti siinä samalla.


Sen jälkeen seuraava kyltti, eli istu, maahan. Käytännössä tultiin siis kyltille, pysähdyttiin sen kohdalle ja sitten koira istui peruasentoon ja siitä käskettiin maahan ja maasta suoraan liikkeelle ilman perusasentoa. Hirmu hieno Pongo kyllä oli ja kesti ton pitkän sarjan ilman palkkausta, eli ei vaatinut seuraa-palkka-istu-palkka-maahan-palkka-seuraa-palkka-vapautus-palkka, vaan mentiin seuraamisella, sitten peruasentoon ja siitä maahan ja sitten mentiin ja sitten ilonen palkkaus ja nakki. 




Sitten meille tuli näyttämään rallytokoa ihan kisannut kaikki kyltit ja kyllä se selvensi tosi paljon. Nyt on kyltit muistissa sekä konkreettinen esimerkki, miten tehdä. Alokasluokan kyltit vaikutti aika yksinkertaisilta, muutama vähän hankalahko siellä voi meille tulla, kunhan sinne asti päästään  vaan. Oli myös hyvä nähdä esimerkkejä kehumisesta kesken treenin kun koiralla meinasi loppua into sekä käsien liikkeitä. 


Loppuun vielä sitten temponvaihtelua seuraamisessa, eli otin kokoajan vasenta puolta ja siinä seuraamista normaali vauhti, hidas vauhti sekä juosten. Pongo oli niin hieno ja sain vaihdella tempoa ihan miten tykkäsin ja silti se seurasi! Olin kyllä tosi tyytyväinen, yleisesti koko treeniin, mutta myös tohon temponvaihteluihin. Vieläpä suoraa linjaa ja no problem. Ihan kiva koira mulla! Asentin nyt itselleni sekä Pongolle tavoitteeksi startata rallytokon alokasluokassa tänä vuonna. Luultavasti se tuleekin onnistumaan ja on hyvä asettaa vähän saavutettavia asioita, että pysyy treeni-into yllä. Pongolla (ja mulla) kun selkeästi on rahkeita päästä kisakentille asti tässä rallytokoilussa!


2 kommenttia:

  1. Hei mä ajattelin että vois mennä Muuramen toukokuun kisoihin! ;) kyllä me nyt sinne saadaan ittemme valmiiks... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari kuukautta ois aikaa treenata... Hui! Ehkä :D

      Poista