tiistai 11. helmikuuta 2014

Birthdayboy rallytokoilemassa

Pongo täytti tänään kolme vuotta! Tuntuu oudolle, vastahan se oli ihan pieni penneli.. Ja nyt se on jo iso mies! Älyäkin on tullut päähän lisää, mutta sitä saakin tulla ja paljon vielä. Synttäreiden kunniaksi käytiin aamulla piiiitkällä lenkillä metsässä vapaana juosten. Otin siellä Pongosta vähän synttärikuviakin! Kuvailusää oli aika tyhmä, pilvistä ja satoi lunta. Mutta tulipahan räpsittyä vähän hauvoista kuvia (Muru on edelleen meillä hoidossa).






Illalla sitten kävästiin Pongon kanssa sitten rallytokossa! Alkuun siinä esittäydyttiin ja muuta, sitten olikin aika hakea koirat kentälle. Mua jännitti tosi paljon, koska pelkäsin, että Pongo syö jonkun. Meillä oli aika haastava ryhmä muutenkin tän rähinäongelman kannalta: yksi pieni ja valkoinen uros ja terävä kääpiöpinseriuros. Juuri sellaisia mistä Pongo ei tykkää.. Noh, tuleepahan hyvää treenausta!!

Aluksi tosiaan homma meinasi mennä pelkäksi rähinäksi (tai ainakin luulin niin) koska saavuttiin komeasti rähinäkonsertin kera paikalle. Sain Pongon aika hyvin kuulolle ja sitten se alkoikin keskittymään vain minuun, ei haukkunut tai kyttäillyt muita. Hieno mies! Treenailtiin aluksi sivulletuloja, ensin helpompaan suuntaan (käskysana: sivu). Sitten vaikeampaan suuntaan, eli oikealle (koska rallytokossa pitää myös osata olla oikealla) ja siihen valitsin käskysanaksi kylki. Eipähän ainakaan ole mikään sana mikä on/voisi olla jatkossa muualla käytössä. Sivulletulot meni ihan hyvin, aluksi oikealle tulemisessa oli vaikeuksia kun Pongo tuli niin kovasti vain vasemmalle puolelle. Mun pitää myös muistaa palkata suoraan alaspäin, eikä keskeltäpäin.

Sitten seuraamista. Molemmissa sama käskysana kuin sivulletulossa. Nakin kanssa meni todella hyvin, mutta ilman nakkia oli vähän vaikeeta. Huomasin, että Pongo oikeasti virittyy kehumisesta ja sillä saa siihen upeasti lisäpotkua! Meidän ohjaaja sitten sanoikin, että selkeästi sopii meille tämä, koska kehun Pongoa niin paljon. Sain ohjeeksi olla selkä suorassa, pitää pienempiä pätkiä ja heti kehun jälkeen palkata. Treenattiin seuraamista myös ihan ilman sivulletuloa lähdöillä ja nekin meni ihan perushyvin. Huomasin, että mun on tosi vaikea kulkea normaalia kävelyvauhtia (siitä kehumisesta virityn vissiin itsekkin ja alan kiihyttää innoissani :D) ja mun henkinen chihuahuan omistaja aina näissä treeneissä nostaa päätään... Eli oon kyyryssä kun vanha mummeli.

Otettiin sitten peruuttamista. Oltiinkin sitä joskus harjoiteltu ja Pongo muisti sen ihan hyvin. Sain ohjeeksi peruuttaa työntämällä nenästä avokämmenellä (eli ranne ja kämmen ylhäällä) ja max. kolme askelta kerrallaan. Tässä on vielä paljon harjoittelemista! Mutta ihan hyvin Pongo muisti ton peruuttamisen.

Lopuksi vielä vähän verryttelyä, eli koira tavallaan sivulle seisomaan ja siitä pitäisi saada se peruttamaan. Pongolle se oli kuitenkin aika vaikea asento, joten tehtiin ns. agilitypyörähdyksiä, eli edessä kieputeltiin. Toinen suunta oli jäykempi, voisikohan siellä olla joku jumi? Pitää varmaan venytellä Pongoa nakinpalalla.

Kaikenkaikkiaan jäi tosi hyvä mieli treeneistä! Pongolle (ja mulle) selkeästi sopii tämä laji ja oikein innostuin kyllä. Musta tää voisi olla sellainen, missä voitaisiin ahkeralla treenauksella päästä jopa kisaamaankin, koska Pongolla pysyy hyvin vire yllä kun sitä kehuu ja se tykkää hirveästi tehdä kun sitä kehutaan. Lisäksi musta meille sopii paremmin vähän tällainen rennompi meininki, kun olen aloitteleva ohjaaja vasta ja toko voi olla ehkä liian vaikeaa pilkunviilausta, vielä. Innolla odotan ensi viikon treenejä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti