tiistai 25. huhtikuuta 2017

Meistä koiratanssijoita?

Olen kärsinyt treenien ja kilpailujen suhteen inspiraatiopulasta. Junnataan joka lajissa paikallaan, joka ei ole ainakaan itselleni kovin motivoivaa. Pongo kuitenkin nauttii yhdessä tekemisestä ja tarvitsisi enemmän virikkeitä arkeen. Meillä on ennenkin auttanut tauko muista lajeista ja keskittyminen johonkin muuhun, joten tarvitsisimme sitä myös ehkä nyt. Yhdessä hauskaa tekemistä, mutta samalla treenirutiinien rikkomista. Itselläkin kun alkaa kesäloma koulusta ja siirryn tekemään kesätöitä, vapautuu arkeen ihan uudella tavalla vapaa-aikaa pitkästä aikaa. 24/7 päällä oleva stressi luovuttaa silloin kun poistuu työpaikan rakennuksesta ulos, eikä seuraa kotitehtävien ja muiden mukana kotiin asti. Mitä paras aika siis itse harrastaa!

Kuva: Karoliina S. Kiitos!
Pääsin testaamaan täysin uutta lajia - koiratanssia. Omien ennakkokäsitysten mukaan sarjassamme ehkä kummallisimpia koiralajeja, mutta olen jotenkin pikkuhiljaa alkanut kiinnostua lajista. Ehkä juuri sen takia, että se vaikuttaa matalan kynnyksen hömpöttelyltä, josta saa kuitenkin hyvinkin näyttävää rakennettua. Seuran vapaavuorolle saatiin koiratanssiharrastaja vähän näyttämään meille omia ohjelmiaan ja arvioimaan meidän temppuja, joten tottakai menin testaamaan uutta lajia Pongon kanssa.

Päästiin testaamaan myös itse. Yllättäen multa ja Pongolta löytyi ennestään jo aika monta temppua, joita voitaisiin ohjelmassa käyttää. Uutena asiana  seuraaminen mun takana sujui yllättäen hyvin! Se yllätti mut erityisesti, miten hyvin se sujuikaan. Vaikeuksia tuotti ehkä improvisoidessa liikkeiden välit ja liikkeisiin siirtyminen oli aika heikkoa. Mutta kyllä varmaan treenaamalla vähän enemmän ja oman ohjelman luomisella saataisiin meille joku rutiini tähänkin touhuun. Lähinnä keskityttiin vaan pyörittelemään koiria ja testailemaan liikkeitä, mitä ne voi koiratanssissa olla.

HTM vai Freestyle? Koiratanssissa kun on nämä kaksi eri puolta, seuruuseen keskittyvä HTM sekä hyvin vapaamuotoinen freestyle. En oikein tiedä kumpi minua nyt enemmän kiinnostaisi. Ehkä haluaisin aloittaa molemmilla ja "erikoistua" myöhemmin toiseen. Tällä hetkellä freestyle tuntuu enemmän ehkä omalta jutulta, missä saisi vapaammin tehdä muutakin kuin vain seuruuttaa koiraa.

Olen nyt sivistänyt itseäni koiratanssivideoita katselemalla ja saatiin sovittua toisen seuralaisen kanssa jopa yhteiset koiratanssitreenit jo heti tälle viikolle. Jos tää alkaa sujumaan, niin voi olla, että debytoidaan koiratanssissa vielä tämän vuoden puolella. Ois aika hauskaa ja jännää! Liityin Facebookissa koiratanssiryhmään ja selailin jo alustavasti SKL kisakalenteriakin.

Onko blogin lukijoissa koiratanssin harrastajia? Onko teillä antaa minkälaisia vinkkejä aloittelevalle koiratanssin harrastajalle?

tiistai 18. huhtikuuta 2017

TOKO-koe ja tassukipuja

Käytiin nyt vuoden toisissa virallisissa kisoissa eli pyörähtämässä TOKO-kokeessa. Tuomarina oli aivan ihastuttava Pulliaisen Riikka. Koe osui juuri pääsiäispyhille kotihalliin, joten jouduin matkaamaan kisapäivän aamuna 4 tuntia autossa. Lisäksi pääsiäisen vietosta tarttui mukaan ärhäkkä flunssa, joten kokeessa jouduin valitettavasti ohjaamaan puolikuntoisena koiraa.

Pongo oli ollut jo valmistelevissa treeneissä vähän muissa maailmoissa, mutta ajattelin sen pääsevän kärryille taas koetilanteessa. Noh, niin ei nyt ihan käynyt. Kisa alkoi myöskin yksilöliikkeillä paikkiksen sijasta, joten en saanut sieltäkään haettua perinteistä rytmiä suoritukseen. Ekat yksilöt meni vähän niin ja näin, avoimen luokan tasolle siedettävästi, mutta en itse ollut ihan tyytyväinen. Koira päilyili. Itse olen yleensä kehässä aina jonkinlaisen tunnekuohun vallassa, mutta nyt olin lähinnä nuhainen zombi. Ei ihme, että koirasta tuntui oudolta.


Liikkeistä saatiin kuitenkin jokseenkin ok numeroita. Kehässä mentiin samalla järjestyksellä kuin viimeksi, joten sekin oli koiralle jo vähän tuttua huttua. Liikkeestä seisominen oli ok, tassu varmaan taas liikahti. Luoksarissa jäi ihan hyvin paikalleen, mutta kutsuessa meni aika vahvasti kohti tötteröä ja liikkuria, oli selkeästi jostain syystä menossa sinne. Kaksoiskäskyllä kuitenkin tuli luokse ja teki hyvän sivulletulon. Liikkeestä istumisessa jäi seisomaan, mutta tuomarin mukaan seisoi paremmin kuin seisomaan jätössä. Vähän oli pylly kuitenkin painunut alaspäin, mutta jostain syystä ei halunnut istua. Ekan periodin viimeinen liike oli ruutu, joka on meidän vaikeimpia liikkeitä ollut aina. Valmistelin koiraa sanomalla "missäruutumissäruutu" ja koira haki hyvin katseella kohti ruutua. Käskystä lähti hyvinkin täysiä laukkaamaan ruutuun ja pysähtyi komeasti ruudun eteen. En tehnyt mitään ja sekunnissa koira korjasi kahdesti paremmalle kohdalle ruutua. Käskytin seisomaan ja sitten maahan. Saatiin ysi ja kehut hyvästä paikan hakemisesta. Eihän tuo nyt mitenkään hyvä tai oppikirjamainen suoritus ole, mutta ei olla nyt saatu parempaa tulosta kaiveltua tuosta koirasta.

Tokalla kierroksella suoritettiin kaikki loput yksilöt. Kehä alkoi noudolla ja koira kiltisti odotteli kapulan kanssa. Palautus taas mun selän taakse (m i k s i) ja taas vähän tuijotteli liikkuri-Annaa sillä silmällä. Kapulakin tippui mun kädestä, mutta onneksi saatiin jokunen piste. Ja tuomarille vähän viihdykettä. Tehtiin seuraavaksi kaukot ja ekaan istumaannousuun tarvitsi kolmoiskäskyn, mutta saatiin siitäkin onneksi jotain pisteitä, koska loput nousut oli ihan hyviä. Bravuuriliikkeen olisi Pongo toki voinut vähän paremmin tsempata. Sitten tuli seuruu ja se meni tosi hienosti! Koira teki kaikki perusasennot, seuruuaskeleet taakse ei olleet hyviä, mutta muuten seuruu oli hyvä ja koira kulki hyvin mukana. Tai ainakin siltä tuntui. Olin siihen tyytyväinen, koska ennen on aina tullut joku tuplakäsky tai puuttuva perusasento. Seuruu oli mun mielestä ehjää.

Seuruun jälkeen hyppy, jossa perusasentoon palaamisessa taisi tehdä taas jotain omia kiekkoja. Viimeisenä liikkeenä merkin kierto, jossa tarvitsi kaksi kierrä -käskyä ja sivulle käskytyksen. Ravaili kuitenkin ihan mielissään häntä pystyssä eli Pongomainen suoritus. Paikkaistumisessa oli jostain syystä epävarma ja vinkui, vaikka vieressä istui tuttu Nana-narttu. Oliko koira väsynyt vai olinko minä outo vai mistä tuli taas pitkästä aikaa tuo vinkuminen? En tiedä.

Ei oltaisi mun mielestä ansaittu kakkostulosta, koska suoritus oli aika höpsöä. Jäi kuitenkin ihan kiva mieli ja koiran hyvinkin alakantin perustaso on ainakin kehittynyt. Pitää oikeasti treenata enemmän ja liikkurihäiriön kanssa, jos meinataan käydä tokon SM-kisoissa pyörähtämässä. Enpäs tiedä mennäänkö.

Mietin myös vähän valkkapaikan kanssa, koska olen nyt käynyt vain kerran kuukaudessa aksaamassa. Kepit ei suju - vieläkään - vaikka koira on hierotettu. Huomasin myös, että nyt kevään mittaan Pongon tassut on olleet punaiset ja jopa välillä ihan verillä kovien hankien vuoksi. Aloitin sille lohiöljykuurin ja laitoin sen tassunpohjat kuntoon käyttämällä lasten kurarukkasia, mutta jostain syystä tassut on olleet heikolla tolalla. Johtuuko siitä keppivaikeudet vai sitten jostain ihan muusta? Hakee kuitenkin rytmin hyvin keppien loppuosaan, kun alkuosassa takeltelee. Onneksi tassut meni huomattavasti parempaan kuntoon, kun aloin käyttää pidemmillä kaverilenkeillä noita tossuja, jolloin tassu ei saa niin paljoa iskua. Toivottavasti kesää myöten helpottaa. Tuo tassu on sillä ollut aina heikkoa, vaikka muuten Pongon iho on ihan hyvässä kunnossa. Kasvattaja pohti Pongon bluemerle-isän vaikutusta siihen, että tassu olisi vain heikompaa kun taustalla on nimenomaan sitä bluemerleä.



Tämmöisiä kuulumisia meille. Omistaja kaivelee kesäksi nyt treeni- ja kilpailumotivaation pikapikaa takaisin ja aletaan tekemään enemmän. Itse olen tällä hetkellä vaan nauttinut niin paljon enemmän vaikkapa pitkistä metsälenkeistä ja koiran kanssa oleskelusta, kun treenaamisesta ja hinkuttamisesta. Aika on nyt niin kortilla, kun on ollut niin paljon kouluhommia ja muitakin stressiä elämässä. Harmikseni silloin on juuri jäänyt se oma hauska harrastus paljon vähemmälle. Tietysti se johtuu myös Pongon kapasiteetistä. Ei se hirveästi motivoi treenaamaan ainakaan nyt, kun agilityssä takellellaan yhden esteen vuoksi.

Jospa haetaan intoa vaihteeksi rally-tokon mestariluokan treenaamisesta? Vähän ajattelin jopa tokon voittajaluokan liikkeiden aloittamista. Voisihan sitä vaikka alkaa niitä tekemään pikkuhiljaa, nyt kun pääsisi uloskin treenaamaan. Katsotaan.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Vuoden tokocollie, vuoden ekat kokeet....

Viime kirjoituksesta on vierähtänyt, noh, kauan aikaa. Yllättäen AMK-kiireet, muutto omaan kämppään... sun muut on vienyt kaiken ajan. Mutta, ollaan me jotain tehtykin!


Käytiin pokaamassa toista vuotta putkeen Rasmun Plakaati SCY Keski-Suomen alajaoston vuosikokouksesta. Tämä saatiin "huikealla" AVO2-tuloksella, mutta aika hienoa, että Pongo oli taas sekä vuoden tokocollie että vielä korkeimman toko-tuloksen saanut. Mainiota! Saatiin hyvin kyllä uutta virtaa taas vuoden 2017 koitoksiin.

Uusi vuosi alkoi vähän kurjissa merkeissä meillä. Pongolle ilmestyi todella nopeasti joulun tienoilla patti toiseen lapaan ja se tuntui aika.. hurjalle. Edellisellä koirallammehan oli syöpäkasvain, joten säikähdin todella kovasti sitä. Patti tuntui aika kovalle, se liikkui jonkin verran, mutta siihen ei juurikaan pystynyt tarttumaan. Meidän äiti sitten huomasi, että kun Pongon ei anna hangata itseänsä vasten sohvaa, niin patti hävisi koirasta. Päättelimme sen olleen mahdollisesti mustelma tai iskusta johtuva, koska hyvänkään laatuinen kasvain (syöpä) ei häviäisi. Säikähdettiin kovasti, mutta onneksi koira on taas OK.

P-Pentujen 6-vuotissyntymäpäivien kunniaksi käytiin kasvattajan kanssa lenkkeilemässä Vesangan metsiköissä. Mukana oli vain Pongo sekä kasvattajan koirat Tulppa, Muru sekä Laki. Oli kyllä hieno reissu ja upeita maisemia! Ei ole tullut treenattua tahi lenkkeiltyä aikoihin, joten oli kyllä mukava pitkästä aikaa tavata. Ja höpötellä. Jospa saisi taas kesälle ainakin jonkun yhteisreissun vaikka agilityn merkeissä.

Mielenhäiriön iskiessä ilmottauduin Pongon kanssa myös seuran omiin tokokokeisiin 26.2.2017. Tuomarina Halmialan Marjo ja paikkana kotihalli Haukkuvaara. Ei olla treenattu, ei olla tehty mitään, hyväkun koirakaan varmaan muistaa miltä merkki tai ruutu näyttää. Treenikertoja taisi olla huikeat yksi tai mahdollisesti kaksi, kun tonne kisoihin sitten mentiin. Ja mitähän ihmettä tapahtui?

 

Joo o, silmäsi näkevät oikein. I-tulos. Mitä??? Koira tuntui ihan älyttömän hyvältä kehässä. Pessimistinä tämä upea suoritus ei tietystikään ole videolle asti kuvattu, mutta ehkäpä annetaan tämän kerran pysyä vain ihanana muistona. Ei tule facepalmattua sitten virheille videolla.

Paikkaistumisessa Pongo pysyi hienosti, ei mitään ongelmaa, vaikka viereinen koira menikin makaamaan. Siellä se tönötti kiltisti reunimmaisena. Mehän oltiin luokan ensimmäinen koirakko, joten päästiin reunaan. Toisaalta piti heti viritellä koira myös kehään, onneksi oli kaksi ryhmää. Kehä alkoi liikkeestä seisomisella, sehän on yksi bravuuri. Siinä ei ihmeitä, arvosana 10. En tiedä liikuttiko koira tassua, mutta ilmeisesti suoritus oli hyvä. Sen jälkeen luoksetulo, sujui myöskin ihan hyvin. Koira tuli luokse, ei törmännyt ja tuli hyvällä vauhdilla. Luoksarin jälkeen välitön siirtyminen liikkeestä istumiseen. En todellakaan luottanut, että koira istuisi. Ei oo ollut meille helppo liike. Mutta kun käännyin ympäri, siinä se istui. Katsoin vaan koiraa epäuskoisesti, että oikeasti, osasit istua?? Olin todella ylpeä. Istumisesta siirryttiin ruutuun, joka oli niin, että se oli yleisöä kohti ja koira jää seisomaan yleisön eteen, selkä kohti yleisöä. Aika hankala, mutta luotin koiraan. Ruutuun mennessä koira jäi ruudun eteen, mutta tuplakäskystä meni ruutuun seisomaan. En muistanut, että mun piti käskyttää koira suoraan siitä maahan ilman liikkurin käskyä,  niin esittelin sitten siinä noin varmaan puolen minuutin seisomisen siinä ruudussa. Tuomari kuiskasi "käsky", ja vasta sitten tajusin käskyttää koiran maahan. Hupsista. Mutta SAATIIN PISTEITÄ!

Tässä välissä tuli tauko ja kun kaikki luokan koirat oli tehnyt tuon ekan osion, mentiin taas kehään. Homma alkoi noudolla, ja Pongohan sitten "perseili" tuomisen. En muista laukkasiko jopa, mutta palautti vasemmalle ihan helkkarin vinoon. Saatiin onneksi kuitenkin pisteitä ja nauratettua sekä tuomaria että yleisöä. Kaukoissa suoriutui Pongomaisen tasaisesti hyvin, ei erikoisuuksia. Estehypyllä kävi vähän haistelemassa tötteröitä, mutta toisella käskyllä tuli vierelle. Merkinkierrossa KIERSI (!!!) merkin ja käskystä sivulle. Ravaten, mutta vitsi. Se teki sen. Teki kaikki liikkeet kokeessa, ensimmäistä kertaa.


Jäi kyllä mielettömän hyvä fiilis. Vihdoinkin saatiin se I-tulos! Ilmoitin tässä hurmiossa Pongon seuraaviin kotikokeisiin kotihalliin 16.4.2017. Tuleepahan kisattua jotain, kun koira ei oikein agilityssä ole motivoitunut pujottelemaan. Ollaankin tänään menossa hierontaan ja katsoo sitten, treenataanko jo jopa perjantaina. Toisaalta Pongolle on toiminut tämä vähäinen treenaaminen ja mun kanssa olo, sehän mahtuu vähän heikosti mun yksiöön. Siksipä se hengailee paljon porukoilla ja käyn sitä enimmäkseen siellä hoitamassa. Sillon kun ei ole koulua tai epäselviä päiviä, otan sitä kyllä myös mun luokse hoitoon. Jotenkin se on motivoituneempi olemaan mun kanssa ja tekemään, kun se ei saa ihan jatkuvaa huomiota multa. Homma toimii ainakin nyt todella hyvin! Ja opiskelut etenee, kun ei ole liikaa stressiä koirasta.

Olen kyllä onnellinen. Kaikki menee todella ihanasti juuri nyt.